Keskustelut Metsänhoito Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 1,201 - 1,210 (kaikkiaan 1,216)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • Visakallo Visakallo

    On tainnut tosin jalostetun valiosiemenen ja hyvälaatuisen metsikköalkuperäsiemenen välinen kasvuerokin jäädä Petkelekseltä mittaamatta ja toteamatta?

    Petkeles Petkeles

    Älä enää kaiva itseäsi yhtään syvemmälle 🤣

    Makarov

    Paksuuskasvuun tiheydellä on vaikutusta ei pituuskasvuun. Jos huolehditaan kasvuolosuhteista niin kaikilla puilla on periaatteessa samat mahdollisuudet mutta toisilla on vähän paremmat jolloin saattaa syntyä harha että puut kirittävät toisiaan pituuskasvussa. Toinen sitkeä harha on että koivut kirittävät kuusta parempaan pituuskasvuun missä ei ole perää

    Visakallo Visakallo

    No Petkeles, miksi sinä minusta olet niin huolissasi? Olisit ennemminkin huolissasi ainaisista puujalkahuomautuksistasi. Jos kerran olet viisas, niin miksi olet piilottanut sen kaikki nämä vuodet niin perusteellisesti?

    Visakallo Visakallo

    Jos männikkö istutetaan, taimet kasvavat silloin pituutta sen minkä kukin taimi kasvaa. Kylvömännikössä, joka on käytetty jalostettuja hyviä siemenalkuperiä, kaikkein parhaimmat  yksilöt voittavat pituuskasvun, ja hävinneet taimet poistetaan. Tämän takia olen havainnut vuosien  mittaan eron istutettujen ja kylvettyjen männiköiden pituuskasvuissa.

    Gla Gla

    Eli jos istutettaisiin kolminkertainen määrä taimia normaaliin verrattuna, raivauksessa voitaisiin jättää parhaat jäljelle. Eikös tuo ole jalostusta, eikä tiheyden kirittämää kasvua.

    Valopuuna männyt kun kilpailevat rajusti valosta.

    Husq165R

    ”Yksi vissi valehtelee enemmän kuin tuhat valokuvaa!”

    (vanha suomal. sananlasku) 😉

    Visakallo Visakallo

    Gla, voihan sen toki noinkin tulkita, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että valosta ne mäntyjen latvukset silloinkin kilpailevat, ja nopeakasvuisin sen kisan voittaa, ja hävinneet menevät ensin hirvien turpaan ja myöhemmin raivausahan teriin.

    Husq165 on puolestaan aivan itseoikeutetusti tämän palstan Suurten Ajatusten Hukkajoki!

    suorittava porras suorittava porras

    Ei sovi unohtaa, että puu tarvitsee myös tukevan, vähän kartiomaisen runkomuodon ja vahvan juuriston kestääkseen luonnon vaikutuksia. Nopea pituuskasvu  on vain haitaksi. Paksuuden tulee kehittyä oikeassa suhteessa kasvun edistyessä ,jotta puut kestävät lumi- ja tuulituhoja.

    Mittavat tuhot viimeaikoina ovat ainakin osittain seurausta siitä, että puita on kasvateltu alkuvaiheessa liian tiheässä. Ovat kaatuneet, kun juuret ovat liian heikot tai katkenneet, kun runko on päässyt riukuintumaan eikä kestä lumikuormaa eikä tuulta. Dominoilmiö on lisännyt ongelman laajuutta.

    Kun  lisätään edellä mainittu realisoitunut riski siihen, että hirvi viihtyy tiheissä taimikoissa, ei ylitiheyttä kannata suosia missään kasvuvaihessa . Luonto hoitaa tavallaan metsien tiheydet ” kohdalleen” ,jos ihminen ei sitä tee. Tulos ei aina välttämättä ole mieleinen. Kaiken vähiten silloin kun ensiharvennetun männikön puut ovat pätkinä tai pitkällään muutama vuosi harvennuksen jälkeen.

     

    Visakallo Visakallo

    No, edelleenkään tässä ei ollut kysymys mäntyjen ylititeydessä kasvattamisesta, mikä on jo lähemmäs sata kertaa tullut tämän asian yhteydessä toistettua. Kohtapuolin on tullut jo lähemmäs sata hehtaaria uudistettua näitä männiköitä, ja onnistuneesti kasvatettua hirviltä karkuun, eikä yhtään lumituhoa ole ainakaan vielä ollut. Lumituhot ovat tapahtuneet ainostaan lannoitetuissa varttuneissa kuusikoissa.

Esillä 10 vastausta, 1,201 - 1,210 (kaikkiaan 1,216)