Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

suorittava; uusimaa / häme, uudellamalla ongelma peurat kohta kauriit, hämeen puolella hirvi/peura. jos raivuilla pystyy millään tavalla ohjaamaan syöntejä silloin tilanne vielä aisoissa, uudellamaalla taimet lähtee mättäästä, oli vesaa tai täysin puhdas.

ei siinä mitään metkoja mietitä kun taimien elinikä päiviä.

ilmeisesti suorittava tekee konehommia, montako sorkkaeläintä sulla tilillä tänä vuonna? mulla 3+1 mitä huomannut.

Metsuri motokuskille: Riistahallinto päättää sorkkaeläinten määrästä, ja metsästäjät pyrkivät nämä määrät aikaansaamaan. Jos joillakin alueilla sorkkaeläimet aiheuttavat kohtuuttoman paljon metsätuhoja, niin riistahallinto yhdessä metsästäjien kanssa on se taho, jonka kuuluu asia korjata. Jos metsästäjien määrä ja voimat eivät tähän enää riitä, pitää riistahallinnon pyrkiä muuttamaan lakeja niin, että tarvittavat asiat pystytään hoitamaan myös jatkossa. Ei kukaan voi väittää, etteikö sorkkaeläinkantoja pystyttäisi pitämään kurissa myös tulevaisuudessa. Siihen löytyy kyllä tarvittaessa sopivat keinot.

Tuo iekun kertoma on valitettavasti tullut myös tänne Päijät-Hämeen pohjois-osienkin korkeudelle. Se on rujon näköistä jälkeä, kun hirvet ovat aivan yllättävässä paikasta järjestelmällisesti syöneet täysin puhtaan nännynyntaimikon latvaosat, ja valkohännät puolestaan alemmat osat, eikä kysymys ole mistään pienestä pinta-alasta, vaan useammasta hehtaarista.

Meillä hirviä on niin paljon, että kaatokiintiö on 5 eläintä per 1000 ha.

Hirvivahingot voivat alueellisesti olla huomattavia. Omien havaintojeni mukaan erityisesti karut mäenharjamänniköt ja kalliokkoiset alueet, joissa kasvu on heikompaa, maistuvat erityisesti hirville.

Toisaalta, havaintoni on että jos rehevämmän paikan mäntytaimikossa on seassa paljon lehtipuuta, kelpaavat ne ensisijaisesti hirvelle. Siispä olen hieman venyttänyt raivauksen aloitusta, jotta männyt ehtivät vähintään 4 metrin mittaan.

Minulla on myös kuvioita, jotka on siemenpuilla uudistettuja. Siellä on monenkokoista puuta, ja hirvi tekee raivaustyötä puolestani. Eli kun niitä puita on tarpeeksi, niin hirvi tietysti mieluiten ottaa pienempiä. Tällaiset kuviot olen tarkoituksella jättänyt raivaamatta, jotta hirvet ei alkaisi kaluta jätettyjen puiden runkoja. Sellaistakin olen nähnyt.

Käytännössä karujen mäntykankaiden uudistaminen on hyvinkin kinkkinen juttu täälläpäin. Yksi realistinen vaihtoehto voisi olla Kontorta -männylle uudistaminen, kun se ei oikein hirvelle kelpaa.

Olisiko näkemyksiä, miten tästä pitäisi edetä? Tilanteemme on lähtökohtaisesti parempi kuin Ruotsissa, jossa on korkeampi hirvikanta ja vähemmän suurpetoja. Metsänomistajien toive varmaan olisi se sama vanha, eli pystyä kasvattamaan kaikkia haluttuja puulajeja ilman kohtuuttomia haittoja sorkkaeläinten taholta.