Keskustelut Metsänhoito Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 2 vastausta, 1,291 - 1,292 (kaikkiaan 1,292)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • Visakallo Visakallo

    <span data-subtree=”aimfl,mfl” data-copy-service-computed-style=”font-family: Google Sans, Arial, sans-serif; font-size: 16px; font-weight: 400; margin: 0px; text-decoration: none; border-bottom: 0px rgb(10, 10, 10);”>Luken mukaan hirvikolareista aiheutuvat omaisuusvahingot maksavat yhteiskunnalle ja vakuutusyhtiöille vuosittain arviolta </span>44–52 miljoonaa euroa<!–TgQPHd|||[]–>. Suomessa sattuu vuosittain noin 1 500–1 700 poliisin tai riistanhoitoyhdistysten tietoon tullutta hirvikolaria, joissa yhden kolarin keskimääräiset omaisuusvahingot ovat noin 7 000 euroa.

    Tästä meistä jokainen voi ajatella mielessään, onko em. luvut sopivan kokoisia, vai voisiko ne olla pienempiiä tai suurempia?

    Maamies Maamies

    Metsästysseurojen olemisen edellytys on metsästysvuokrasopimukset ja toimiva keskusteluyhteys maanomistajien kanssa. Jo lakisääteisesti jokaisessa riistanhoitoyhdistyksessä on maanomistajajärjestöjen nimeämä jäsen, joka omalta osaltaan tuo maanomistajien näkemystä paikalliseen riistahallintoon, lisäksi  hirvieläinten lupaprosessiin kuuluu , että rhy:n tulee kuulla vuosittain paikallisten maa-ja metsätalouden edustajia harkitessaan sopivaa kaatomääräesitystä luvan hakijoille. Luvan hakijoiden (= metsästysseurat) tulisi sitten hakea riittävästi lupia, ettei lupien puutteen vuoksi jäisi tihentymiä talvilaitumille. Viime kädessä riistapiiri myöntää luvat harkintansa mukaan.

    Tuohon metsäteiden käyttöön totean, että tässä omalla lähialueella metsästysseurat osallistuvat käyttämiensä metsäteiden kunnossapitoon tiekuntien kanssa yhdessä sopien.

Esillä 2 vastausta, 1,291 - 1,292 (kaikkiaan 1,292)