Keskustelut Metsänhoito Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 1,281 - 1,290 (kaikkiaan 1,300)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • suorittava porras suorittava porras

    No mistäs sitä apua pyydetään, ja kuka sitä on valmis ilmaiseksi antamaan?

    Maaseutu kuihtuu eikä metsästys kiinnosta entiseen malliin. Harrastus laimenee vääjäämättä, jos ei oteta lukuun vilkkaiden taajamien ympäristöä. Kapuloita lyödään lisäksi rattaisiin kiihtyvää tahtia. Löytyy varmasti isompi joikko niitä ,jotka vastustavat metsästystä verrattuna niihin, jotka kärsivät hirvivahinkoja. Tämä näkyy selkeästi siinä, kuinka hakalaa on saada suurpetoasioita paremmalle tolalle ja mahdollisuus metsästää hirvieläimiä alentamalla riskejä.Parempi siis lopettaa metsästys kokonaan niin ei tarvitse kuunnella rutinoita. Silloin on  ”viisaammilla” tilaisuus näyttää, miten asiat laitetaan kuntoon. Metsästäjiäkään ei voi enää syytellä hirvikannan tilasta. Kusipuuna on oltu viimeiset 50 vuotta. Välillä enemmän, joskus vähemmän.

    Visakallo Visakallo

    Jos ajatellaan yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, niin sorkkaeläin karjan omistajan, eli valtion olisi kannettava täysi vastuu karjansa aiheuttamista vahingoista, kuten muussakin karjataloudessa menetellään. Tricoa pitää jakaa metsänomistajille ilmaiseksi, ja korvata sen levittämisestä aiheutuvat kulut. Jos tulee puustolle vahinkoja, korvataan ne ilman omavastuuta ja täysimääräisinä. Jos näin olisi asiat, hirvikanta olisi nykyistä huomattavasti pienempi, eikä Tricoa paljoa kuluisi, eikä hirvivahnkoja liiemmin olisi, eikä vanhenevien ja vähenevien metsästäjien työtaakka olisi silloin kohtuuton.

    suorittava porras suorittava porras

    Valtio kantaa vastuun ,koulutuksesta, terveydestä ja turvallisuudesta. Kaikki on lailla määrätty Onko näilläkään aloilla päästy tavoitteisiin? Visa iskee kovempia tavoitteita vapaaehtoisuuteen perustuvan harrastuksen niskoille. Optimismia on monenlaista.

    Kaikkein eniten metsiä on pilattu jättämällä ne huonolle hoidolle. Valtio taisi jopa kannustaa huonoon hoitoon parikymmentä vuotta sitten , kun tarjottiin mahdollisuus jättää taimikonhoito tekemättä ja korvata toimenpide korjaamalla ylimääräinen puuaines myöhemmin energiaksi. No kukas niitä th- töitä tekisikään , kun ne on mahdollista teettää toisilla ja ansaita samalla tukku rahaa tekemättä mitään.Tämä ratkaisu suosi myös hetkellisesti hirviä.  Tosin istutsmänniköitä on tuhoutunut totaalisesti lehtipuuvesakon alle ilman hirviäkin. Tästä ollaan visusti hiljaa, vaikka tuho on täydellinen ja vaikutuksiltaan moninkerroin suurempi verrattuna hirvien tekosiin.

    Visakallo Visakallo

    Me palstan vanhempi väki muistamme oikein hyvin, kun hirvet olivat vielä harvinaisia, eikä niitä metsästetty vuosiin, eikä siitä syystä tainnut kukaan sentään nälkään kuolla, eikä tulla muitakaan yhteiskunnallisia ongelmia, vaikka Suomi oli silloin vielä sodasta kärsinyt köyhä ja kehittymätön maa. Suomen hirvikanta alkoi kasvaa voimakkaasti 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa sen jälkeen, kun hirvi rauhoitettiin ja metsästystä rajoitettiin. 1970-luvun aikana kanta jopa viisinkertaistui kymmenessä vuodessa, kun eläimiä säästeltiin ja ravintoa riitti.

    Metsuri motokuski

    Eihän metsänomistus ole mitenkään velvollisuus visa. Se on liiketoimintaa kuin mikä muu tahansa. Jos liiketoiminnalle ri ole edellytystä niin sitten ei kannata sitä harrastaa.  Ymmärrän hyvin kritisoinnin sorkkaräeläimistä mutta se vain kuului metsätalouden kuuluvana haittana. On selvä että sorkkeläinkanta ei voi olla mitä tahansa.

    Numppi

    Tuolla logiikalla Suomessa ei olisi mitään liiketoimintaa.  Kuinka moni kiinteistösijoittaja suvaitsee, että joka vuosi hänen omaisuuttaan tuhotaan? Näistä joutuu sentään vastuuseen.

    Visakallo Visakallo

    Aivan kaikki metsästäjät eivät välttämättä aina tule ajatelleeksi omia metsästyksen aiheuttamia kustannuksia laskiessaan, että muukin yhteiskunta osallistuu metsästystoiminnan mahdollistamiseen, sekä sen rahoittamiseen. Suomen tiestöstä 80% on yksityisteitä, ja niitä on yhteensä 360 000 km. Varsinaisia metsäteitä on 130 000 km. Niistä lähes 3/4 ovat yksityisillä mailla. Jokainen voi näistä luvuista hieman hahmottaa sitä etua, mikä on vapaasti metsästäjien käytettävissä. Lisäksi voidaan mainita valtionteiden hirviaidat, joiden kokonaismäärää ei ole edes tilastoitu. Se lienee kuitenkin jo tuhansissa kilometreissä. Niiden hinta on n. 50 000 euroa/km, eli 1000 km maksaa 50 miljoonaa euroa. Lisäksi tulevat hirvikolareiden aiheuttamat vakuutusmaksut ja korvaukset. Jokainen voi näistä luvuista mielessään miettiä, mikä olisi sopiva hirvimäärä ja siitä maksettava hinta.

    Metsuri motokuski

    Siis metsästäjienkö pitäisi laskea nuo visan kulut oman harrastuksen aiheuttamiksi kuluiksi  ? Miten kustannuksille käy jos metsästys lopetetaan ?

    Nostokoukku

    Epäoikeudenmukaisista ja ahneista metsästäjistä pääsee eroon purkamalla vuokrasopimukset. Tämä kannattaisi tehdä isommalla alueella meidän metsänomistajien yhteisenä hankkeena, ”ryhmäkanteena”. Pienellä karttatyöllä ei edes kaikkien maiden vuokrasopimuksia tarvitse irtisanoa, jos se tuntuu esim. sukulais- tai naapurisuhteiden vuoksi hankalalta. Riittää, kun pilkkoo alueet alle 1000 ha kokonaisuuksiksi. Näille sirpalealueille kun ei hirvilupia myönnetä. Yksityistiet ja metsätiet saadaan käsittääkseni pelkästään omistajien / omistajan käyttöön maksamalla yhteiskunnan niiden tekemiseen käyttämät varat takaisin. Puomit teille, niin loppuu meidän metsästäjien asiaton ajelu näillä teillä. Hirviaitoja ei oikein voi metsänomistajan päätöksellä purkaa. Ne kun ovat yleensä tiealueella.

    Visakallo Visakallo

    Koetin vain mielestäni aivan asiallisesti tuoda esiin, että asetelma metsästäjät /muu yhteiskunta eivät ole niin kaukana toisistaan, kuin saatetaan jossain tilanteissa ajatella. Yhteistyötähän tämä on, eikä pillastumisen aihe. Ainakin minä olen tehnyt yhteistyötä koko aikuisikäni metsästäjien kanssa, vaikka en itse metsästäkään. En myöskään koe tämän takia itseänisen  huonommaksi tai paremmaksi ihmiseksi, sillä olen kuitenkin hoitanut osani niissä puitteissa kuin se on ollut mahdollista.

Esillä 10 vastausta, 1,281 - 1,290 (kaikkiaan 1,300)