Keskustelut Metsänhoito Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 1,311 - 1,320 (kaikkiaan 1,334)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • Visakallo Visakallo

    Suomenkieli elää ja kehityy koko ajan yhteiskunnan mukana. Hybridisyöty mänty on oikeasti aika karun näköinen, etenkin jos niitä on hyvin paljon taimikossa.

    Visakallo Visakallo

    ”Puuhapalstan” muuten tekoäly jo tunteekin. Ei sekään sana ollut missään yleisessä käytössä silloin kun tulin vuonna 2008 tänne palstalle.

    Visakallo Visakallo

    ”Räksälaki” on vielä tekoälyltä vähän hakusessa, mutta kyllä sekin sana vielä suomenkieleen vakiintuu.

    Visakallo Visakallo

    Tekoäly: ”Eurokanto (tunnetaan myös nimellä tekopökkelö) on hakkuualueelle jätetty, yleensä 3–4 metrin korkuinen katkaistu pystypuu, jolla edistetään metsän luonnon monimuotoisuutta.”

    Visakallo Visakallo

    ”Aavistushakkuu” taisi vakiintua suomenkieleen jo 1980-luvun lopulla?

    Nostokoukku

    Eikö käyttöön olisi otettava myös  käsitteet sedansyöty, deluxsyöty ja premiumsyöty?

    Sedansyöty = perussyöntiä, jokunen latvakin mennyt

    Deluxsyönti = kaikki pantu sileäksi, ei jätä vahinkoarvioijalle tulkintaa

    Premiusyönti = hienovaraista syöntiä sieltä täältä. Yleensä muutama oksanpää napsittu, nekin pohjoisen puolelta, ei koskettu latvakasvaimiin

    suorittava porras suorittava porras

    Nyt oli hyvät määritelmät!👌

    140ärrä

    Sedansyöty = perussyöntiä, jokunen latvakin mennyt

    Deluxsyönti = kaikki pantu sileäksi, ei jätä vahinkoarvioijalle tulkintaa

    Premiusyönti = hienovaraista syöntiä sieltä täältä. Yleensä muutama oksanpää napsittu, nekin pohjoisen puolelta, ei koskettu latvakasvaimiin

    Itse puhuisin näissä tapauksissa harvennussyönnistä, uudistussyönnistä ja hoitosyönnistä.

    Gla Gla

    Milloin hakkuusta terminä päästään eroon. Mahtaako puun kaatamiseen hakkaamalla löytyä enää edes osaamista.

     

    Visakallo Visakallo

    Viime viikolla vanha tuttava kysyi: Mikä on ”leimikko”?

Esillä 10 vastausta, 1,311 - 1,320 (kaikkiaan 1,334)