Keskustelut Metsänhoito Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 1,321 - 1,330 (kaikkiaan 1,334)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • Nostokoukku

    Kaatamisen / kaatumisen synonyymejä ovat: kellahtaa, keikahtaa, pyllähtää, sortua, romahtaa.

    ”Hakkuu” on kaatamista. Jos se halutaan korvata jollain fiksummalla sanalla, niin miten olisi: pylläyttää tai sortaa. Esim: olimme pylläyttämässä puita, ammatiltani olen puunpylläyttäjä, siinä naapuri taas sortaa metsäänsä.

    140ärrä

    Eikös joku toimittaja taannoin puhunut puiden murhaamisesta? Siitähän kaikessa loppuviimeksi on kyse. Murhataan puita, porkkanoita ja perunoita itsekkäistä syistä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Huumori on kivaa, mutta jos palattaisiin hirvituhoihin.

    Visakallo Visakallo

    Nauhoitin ja valmistelin tänään 2017 istutetun kuusikon raivaustyömaata syyslomalaista varten. Istutustiheys oli ollut 1800 kpl/ha. Kuuset ovat kasvaneet turvemaassa  erittäin hyvin, eikä tyhjiä kohtia ole juurikaan jäänyt. Sekaan on varhaisperkauksen jäleen tullut koivuja ja mäntyjä. Lähes kaikki männyt ovat kuitenkin hirvien moneen kertaan syömiä, ja katkottuja koivuja on myös runsaasti. Hirvikärpäsiä oli aivan hurjasti. Raivausohje on jälleen hyvin selkeä: Kaikki muu matalaksi, ainostaan istutetut kuuset jätetään. Sekametsä on kyllä kaunis ajatus, mutta se ei käytännössä toimi nykyisillä hirvitiheyksillä.

    Metsuri motokuski

    Meillä sekametsä toimii ja kasvaa hyvin. Ei ole hirvituhoja. Tricolla saadaan pahimmat koivikot ohitettua vaarallisimman vaiheen.  Eikä muuten ole hirvikärpäsiäkään. Yhden olen tänä syksynä löytänyt päästä. Tiedän kyllä että jossain on asia toisin.

    140ärrä

    Tricoa levitettiin viime viikonloppunakin, se kyllä toimii. Koivujen osalta pitää siirtyä kyllä pensselikäsittelyyn, ohiruiskutus on sen verran hurjaa.  Ajouraa pitkin toiselle kuviolle ajellessa kolme hirveä lähtikin jolkottelemaan kauemmas. Siinä oli ensiharvennuksen jäljiltä kunnon matto haapavesakkoa kuusien alla, niin hyvähän siinä oli ruokailla. Tulipahan myös selväksi, että suojakäsittelyä tarvitaan.

    Koivutaimikon ympärillä on nauhat, ja niiden ansiosta ei ole kesällä tarvinnut niitä käsitellä, nyt syksyllä laitan latvoihin suojauksen, ovat vasta metrin mittaisia.

    PasiLisko

    Olisiko neuvoa mikä sopiva Tricolle suuttimeksi? Nykyinen suutin on viuhka 80 asteen kulmalla. Sillä varmaan homma toimii pienellä paineella läheltä taimea (viime keväänä istutettuja eli pieniä), mutta jos pienempi kulma niin ehkä voisi kauempaa suihkia.

    Kokenut kaiken tietää

    Tricolla se aineen lämpötila on merkityksellisin. Lämmin juoksevampaaa jolloin suuttimet ja paineet ihan eri luokkaa, kuin kylmällä aineella. Suosittelen esilämmitystä  kolmeenymppiin, säästää ainetta. Sively lehdettömille koivuille on edukasta, mutta työlästä. Ei siis ole kokemusta paljoa, mutta ihminen oppii aika äkkiä lopulta. Varsinkin kun itse maksaa.

    Visakallo Visakallo

    Päätin nyt sähköaidata toisenkin koivuntaimikon, koska hirvenjälkiä oli ilmestynyt alueelle. Trico on osoittautunut koivikoissa liian työlääksi ja kalliiksi, sillä käsittely on tehtävä kaksi kertaa vuodessa viiden vuoden ajan. Sähköaitaustarpeet eivät loppujen lopuksi ole kovinkaan kalliita, ja niiden käyttöaika on lisäksi pitkä.

    PasiLisko

    ”Ajouraa pitkin toiselle kuviolle ajellessa kolme hirveä lähtikin jolkottelemaan kauemmas… Tulipahan myös selväksi, että suojakäsittelyä tarvitaan.”

    Nähdäänkö asia yleisesti siis niin, että jos todistetusti on hirviliikennettä yhtään, niin suojataan?

    En ole saanut selville, että missä raja kulkee, kun sanotaan, että jos on riski niin on syytä suojata. En osaa arvioida riskin suuruutta siis. Joka kerta kesät ja talvet kun paikalla käy, niin näkyy uusia hirvenjälkiä.

    Naapurin n. 10v mäntytaimikkoa katselin, mutta mielestäni todella vähän oli vaurioituneita puita, mutta täytyisi ehkä pitempiä aikoja tuijotella ettei tule väärä luulo

Esillä 10 vastausta, 1,321 - 1,330 (kaikkiaan 1,334)