› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 1,411 - 1,420 (kaikkiaan 1,541)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Facessa voi rajata julkaisun näkymään vain omille kavereille. Suosittelen.

    suorittava porras suorittava porras

    Kuvien jakamisesta olen Nostokoukun kanssa samaa mieltä. Ei jakoon! Yksi metsästäjä oli erehtynyt ( katui tekoaan) laittamaan kuvan hirvisonnin viimeisistä hetkistä nettiin. Kuvassa koira nyppi karvoja henkitoreissaan olevasta elukasta ja metsästäjä etsi mahdollisuutta ampua armonlaukaus turvallisesti.

    Nettikommentissa metsästäjä leimattiin sadistiseksi raakalaiseksi, kun antoi eläimen kärsiä. Eläimen ampumista pidettiin rikoksena ja yllytettiin tekemään rikosilmoitus tapahtumista. Kommenttia myötäileviä viestejä tuli sivun täydeltä. Perusteluille, miksi kuvassaa meneteltiin nostokoukun ja metsästäjien hyvin ymmärtämällä tavalla ei annettu sijaa.

    Somen vaikutusta ei kannata aliarvioida. Sillä ei ole merkitystä, jos Nostokoukku ei someta. Sillä sen sijaan on ,jos virheellisiä väittämiä ja väärää tietoa levitetään ihmisille, jotka eivät aiheesta mitään ymmärrä. Kaikki menee heihin täydestä ja oikeassa on se, joka on eniten esillä ja käyttää rajuinta kieltä. Näin demonisoidaan metsästys ja metsästäjät luonnosta vieraantuneiden mielissä. Kannattaa kuitenkin osallistua keskusteluihin ja oikoa vääriä väitteitä, jotta oikeaa tietoakin on tarjolla. Tosin tätäkin pyrkivät suojelijoiden moderaattorit ahkerasti estämään. Vain yksi totuus kelpaa.

     

    Nostokoukku

    viestejä tuli sivun täydeltä…..väärää tietoa levitetään….kaikki menee täydestä…..oikeassa on se, joka käyttää rajuinta kieltä….demonisoidaan metsästystä….vain yksi totuus kelpaa.

    Hirvimiehet ovat aikuisia, keski-ikä luultavasti viidenkympin huonommalla puolella. Ihmettelen, miksi he ovat esim. Fasepookissa? Mitä he saavat noilla kanavilla roikkumisesta. Ja miksi sinne pitää viestittää jokainen vessassakäynti. Ja tunkea vielä saaliskuvia kaikkien hysteerikkojen kommentoitavaksi. Ihmettelen edelleen.

    suorittava porras suorittava porras

    …no hehän ovat itsekeskeisiä, sadistisia himotappajia vailla mitään ihmisarvoa…yltiösuojelijoiden mielestä.

    Nostokoukun kannattaisi laittaa faceen mausteeksi tarnoita aidosta eräelämästä. Olisi hyvää vastapainoa harrastusta mustamaalaavien tahojen viesteille. Keski-Suomessa ei onneksi suuremmin jyrkkää vastakkainasettelua esiinny. Luontoihmiset ja metsästäjät mahtuvat hyvin samalle nuotiolle mielipiteitä vaihtamaan. Yhteistyö luonnon hyväksi onnistuu mutkattomasti.

    Kehäkolmosen tuntumassa on enemmän haasteita ja sen porukan mielipiteillä on laajempaa merkitystä. Äänekäs vähemmistökin voi saada tarpeettoman paljon vaikutusvaltaa.

    Nostokoukku

    Sen verran on vielä itsekunnioitusta ja itsemääräämisoikeutta jäljellä, että fasebookkiin enkä muihinkaan törkykanaville en tule kirjautumaan, luomaan käyttäjätunnusta ja salasanaa sekä päivittämään. Tämä Metsälehden keskustelukanava on ainoa, mihinkä koskaan tulen liittymään. Vessakäyntini ovat oma yksityinen asiani.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kari Mielikäinen neuvoo samansuuntaisesti kuin Visakallo männyn kasvatuksesta kylvämällä hirviriskialueilla.

    https://www.metsalehti.fi/artikkelit/kysy-asiantuntijalta-milloin-harvennan-tuppaat/#d22ca7cc

    suorittava porras suorittava porras

    Kehottaisin miettimään vähän tarkemmin, miten kauan taimituppaita kannattaa pitää raivaamattomana. Ravinnon runsaus houkuttelee hirvet taimikoihin. Yleensä käsitetään ,että vain lehtipuuvesakko toimii houkuttimena. Ylitiheällä havupuutaimikolla on sama vaikutus. Kannattaisi tutkia, paljonko ylitiheys vaikuttaa maistuvuutta alentavien haitta-aineiden tuotantoon.

    Olen seurannut harventamatonta kylvömännikköä ja verellä kasvavaa puhdasta hoidettua mäntytaimikkoa. Jälkimmäisessä ei merkkiäkään hirvistä . Edellisessä talvella jälkiä ja syönnöksiä runsaasti. Kylvötaimikon harvennuksen jälkeen syötyjä taimia näkyi ,mutta asia, josta ei kirjoitella tuotakoon vielä esille. Kylvötuppaissa kasvaneet rungot ovat kehittyneet hitaammin ja tyveltään usein heikkolaatuisiksi. Rungot ovat kasvaneet vinoon ja juuret kehittyneet toispuoleisiksi. Osa on siis myöhemmin altis tuuli-  ja lumituhoille, osan tyvistä joutuu ohjaamaan kuitutavaralajiin tyvimutkan takia. Miettikää tarkasti, kumpi aiheuttaa kokonaisuudessa vähiten haittaa, ylitiheys vai muutaman taimen hehtaarilta napsiva hirvi. Sitäkän sietää pohtia, paljonko työläämpi mahdollinen Tricokäsittelyn toteuttaminen on ylitiheässä taimikossa.

    Visakallo Visakallo

    ”vai muutaman taimen hehtaarilta napsiva hirvi.” 

    Hyvin erikoisia hirviä siellä Keski-Suomessa… Ilmeisesti hirvien talvilaitumia ei siellä edes ole… No, hirvethän on ammuttukin siellä niin vähiin, ettei tuhoja juurikaan tule… Jostain syystä olen kuitenkin saanut aivan päinvastaisia viestejä samoilta seuduilta… Suorittavan jutut alkavat olla lähes samaa tasoa kuin Perkolla.

    Nostokoukku

    En tiedä onko Keski-Suomessa erikoisia hirviä, mutta meidän seudulla on erikoisia kylvömänniköitä. Olen niistä joskus aikaisemminkin kirjoittanut, mutta tulkoon vielä kerran. Olen seurannut ”kädestä pitäen” yhden suuren toimijan mailla heidän uudistamismenetelmiään ja sen jälkeistä taimikonhoitoa. Kaikki männyn kasvumaat kylvetään, kuusen istutetaan. Kylvämällä aikaansaatuun taimikkoon raivaussahamies ilmestyy ensimmäisen kerran harventamaan kylvötuppaat 3-5 metrin pituudessa. Samalla sahataan pois lehtipuu. Lopputuloksena erinomaiset mäntytaimikot. Hirviä on, mutta syönti keskittyy tuppaan allejääneisiin ja sivuoksiin. Olen huomannut, että tuppaassa on aina vähintään yksi etukasvuinen taimi, joka on ottanut niin maassa kuin ilmassa tilan haltuunsa. Lumi- tai tuulituhoja en ole havainnut. Taimet ovat laadukkaampia kuin istutustaimet, ei toispuoleisia tai mutkarunkoisia. Olen kävellyt metsästäessä näitä taimikoita ristiin rastiin, joten nämä eivät ole pelkkiä autonikkunaprinssin havaintoja. En väitä etteikö nämä taimikot ole erikoisia, hirvet ovat täällä hyvinkin tavanomaisia.

    Visakallo Visakallo

    Kyllä minun havaintoni viimeiseltä kuudelta vuosikymmeneltä kylvömänniköiden kasvatuksen suhteen vastaavat täysin Nostokoukun edellä kertomaa. Hirvien sielunelämän syvempään tutkimukseen ei minulla natsat riitä.

Esillä 10 vastausta, 1,411 - 1,420 (kaikkiaan 1,541)