› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 1,421 - 1,430 (kaikkiaan 1,541)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • Gla Gla

    Ruiskutin muutaman kuvion Tricolla. Yksi oli n. 2,5 metrisen männyn mt-pohjainen istutusala, jonka vesakkoa olen raivannut veitsellä, lähinnä etukasvuisten lehtipuiden osalta. Ylitiheyttä ei ole, vaikka toki raivaus lopulliseen tiheyteen pitää tehdä 5 metrin kohdalla. Edellinen ruiskutuskerta joskus juhannuksen aikaan, tämän kesän syönti olematonta. Mutta kuvio oli täynnä makuupaikkoja sekä läpikulkupolkuja.

    Tolopainen

    Hirviä on kennel miesten mielestä liian vähän, alkoi jo pyynnin rajoitukset. Petopolitiikka on jo sellaista, että hirvenpyynnistäkin on runsaiden karhukantojen takia tullut ongelmallista. On tämä melkoinen hölmölä,

    Visakallo Visakallo

    Jos luonto uudistaa mäntyä, se tekee sen samaan tapaan kuin kylvömännikön perustaja. Alussa on on tiheämpi taimivaihe, jossa vain pituuskasvun voittajat selviytyvät jatkoon. Mänty on täysin valopuu, jossa häviäjät jäävät hirvien ruoaksi ja kuolevat lopulta varjostukseen. Olen vuosikymmenten aikana uudistanut melkoisen määrän männiköitä onnistuneesti ja ilman yhtäkään hirvivahinkokorvausta. Olen tästä hieman ylpeä, mutta ymmärrän toki senkin, että kaikkien mielestä en ole onnistunut oikealla tavalla. Hirvien perinteiset talvilaidunalueet ovat maantieteestä johtuvia. Sellaisilla alueilla on vain toimittava olosuhteiden edellyttämällä tavalla, olkoon arvostelijat mitä mieltä tahansa.

    Tolopainen

    Visakallon takki kääntyy niin nopeasti, että ei taida olla hihoja.

    Visakallo Visakallo

    Jaa, voisiko Tolopainen hieman täsmentää?

    Visakallo Visakallo

    Tolopainen aivan varmasti tuntee hirvivahinkokorvausten kriteerit. Niitä ei ole Metsäkeskuksen ohjeissa kuin muutama sivu. Se, etten ole saanut hirvivahinkorvauksia männiköihini, ei tarkoita samaa, etteikö hirvivahinkokoja olisi niissä ollut. Muutama hehtaari yhteensä on muuttunut moneen kertaan kalutuksi hieskoivikoksi, tai kituvaksi, väärän maapohjan kuusikoksi. mutta eihän ne vielä täytä kriteerejä. Koivikoissa on korvaukset olleet jo lähempänä, mutta maksun puolelle olen jäänyt. Hirvivahingon ilmoituksen maksullisuus Suomessa taitaa olla aika erikoinen menettely koko Euroopassa.

    Tolopainen

    Kyllä se aika hämmästyttävä asia nyky Suomessa on, että valtavia hankkeita laitetaan jäihin jonkin puuttuvan nimellisen paperin takia. Mutta täysin linjassa sen kanssa, että tuottavaa työtä pidetään haitallisena ja sossutuilla ja virkapalkoilla elävät ovat ravintoketjun huipulla.

    Hirviluvatkin on taas myönnetty niillä kriteereillä, että kanta kasvaa samoin petojen määrä.

    Nostokoukku

    Visa. Onnistuminen männyntaimikoiden kasvatuksessa on varmaankin valunut hukkaan, jos olet myynyt niistä joskus energiapuuta. Tuon tavaran myynti saastuttaa lopputuloksen olipahan se kuinka onnistunut hyvänsä. Näin olen huomannut palstan konekompuraukkojen kirjoituksista. Hieman niin kuin se vanha juttu väärin sammutetusta tulipalosta.

    suorittava porras suorittava porras

    Täsmennetään sen verran, että olen vierastanut konekorjuussa vain pieniläpimittaista raivaussahalla kaadettavissa olevaa kokopuuta. Ainespuun mitat täyttävä tavara on energiapuunakin ok. Toimitetaan sille taholle, joka tavarasta eniten maksaa.

    Ihmettelin aikanaan korjatessani pieniläpimittaista puuta energiaksi karuhkoilla maapohjilla ,miten on mahdollista saada riittävästi kertymää ja samalla jättää tarpeeksi latvusmassaa maastoon, jotta maaperä ei köyhdy. Vastaus kysymykseen on aivan selkeä. On kasvatettava puut riittävän kookkaiksi eli ainespuun mittoihin ja jätettävä hakkuutähteet sellaisenaan maastoon. Taimikonhoidolla varmistetaan puiden oikea tilajärjestys. Jos välttämättä ne hirvet halutaan sinne taimikkoon, jätetään tiheäksi ja raivaamatta. Ruokaa ja suojaa on tällöin nelijalkaisille riittävästi. Sieltä ne hirvet lähes poikkeuksetta koirien eteen löytyvät.

    No… Visa kertoo saaneensa ylitiheät taimikkonsa kelpo metsiksi hirvistä huolimatta. Hyvä niin . Tällä suunnalla on satoja hehtaareita tuoreita mäntyjen uudistusaloja, jotka on istutettu. Kylvöstä on luovuttu. Hakkuukypsyys saavutetaan istutustaimilla jopa 10 vuotta siemenpuu-uudistusaloja nopeammin. Taimien latvatkin kasvavat tasaisen nopeasti hirvien ulottumattomiin . Sivuoksia puolestaan saakin karsia ja niissä on hirville monin verroin enemmän ravintoa, kun latvakasvaimissa. Kylvötaimikoista saa nyppiä monta latvaa saadakseen hyvin kehittyneen istutetun taimen sivuoksien tuottamaan ravintomäärään. Ja latvakasvaimiahan on vain tarjolla, kun tiheässä kasvustossa sivuoksat karisevat pois.  Tiukan kasvukisan seurauksena latvakasvukset ovat erityisen maistuvia hirven suussa. Samaa sarjaa, kun lehtipuiden varjossa kasvaneiden.

    …mutta kukin punnitkoon riskit ja mahdollisuudet tavallaan.

    Gla Gla

    Täällä ilmeisesti n. 3,2/1000 riittää siihen, että trico-käsiteltyyn raivattuun talvilaidunnusalueen tienvarsitaimikkoon tullaan kesälläkin makoilemaan.

    Suorittavan jutuista unohtui mainita, että kun yhtiöt ovat hakanneet alueen metsistä puolet paljaaksi, sinne on muodostunut hirvityhjiö.

    Metsästystausta ohjaa ajattelua huikean paljon. Sääli.

Esillä 10 vastausta, 1,421 - 1,430 (kaikkiaan 1,541)