› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 1,461 - 1,470 (kaikkiaan 1,493)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    tuet on tarkoitettu rästikohteiden hoitamiseen

    Nyt muistellaan Kemera-tukien aikaa? Metka-tuki on ajoitettu niin, että taimikot voidaan hoitaa ajallaan – tuettuna tai ilman.

    Onko kuvion koon ja hirvituhon todennäköisyyden yhteydestä kokemusperäistä tietoa? En muista että kukaan olisi tutkinut asiaa hirvivahinkojen ilmoituksista tai korvauksista. Mielenkiintoinen hypoteesi testattavaksi.

    Visakallo Visakallo

    Eräs Juurikkala -niminen, melko huomattava metsänomistaja kertoi jo 1980-luvulla, että hirvet eivät aiheuta sanottavia tuhoja, jos taimikko alkaa olla 10 hehtaarin kokoinen tai suurempi. Omissa metsissäni ei niin suuria aukkoja ole tehty, mutta lähiseudun suurten toimijoiden metsissä on ollut nähtävissä tämä suuren kuviokoon myönteinen vaikutus. Sen sijaan kuusikkoon rajoittuva, hyvin hoidettu 1-2 hehtaarin männyn-, koivun-, tai sekapuutaimikko ilman tehokassta suojausta on lähes varma hirvituhokohde.

    Gla Gla

    Ja vaikka 1-2 ha kuvio rajautuisi 1000 ha peltoaukeaan, hirvet viihtyy.

    Makarov

    Aukon koolla pystyy hirvien tekemiin tuhoihin vaikuttamaan mutta tietysti palstan täytyy olla oikean muotoinen+riittävän iso että se onnistuu. Henkilökohtaisesti olen hakkuuttanut tarvittaessa 03 kehitysluokan metsää joitakin hehtaareja 04 kl välistä saadakseni riittävän ison aukon ja suojametsän välistä pois jossa hirvet voisivat oleskella. Eihän se oikein ole että tämmöisiä joutuu tekemään välttääkseen hirvituhoja mutta  kyllä se kannattaa ja onneksi onnistuu nykyisen metsälain ansiosta. Nämäkin tulon menetykset 03 kl metsänhakkuusta joutuu maksamaan metsänomistaja valitettavasti estääkseen tuhoja.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Edellä olevista mietteistä nähdään, että hirvi vaikuttaa metsänhoitoon suoran taimien syönnin lisäksi kasvattamalla aukkojen kokoa ja pakottamalla raivaamaan ns. sivupuulajit pois taimikosta. Mitä metsämaallikko ehdottaa, sanoo että siirry jatkuvaan kasvatukseen. No, häviääkö silloin monimuotoisuus ja puuntuotanto? Kyllä, joten tämä on harvoin ratkaisu.

    Laidunnusta on simuloitu Belgiassa. Tiivistelmä. (Google käänsi ungulaten sorkkaeläimeksi mutta käytin hirvieläintä.)

    ”Länsi-Euroopan lauhkeat metsät kohtaavat yhä suurempia uhkia ilmastonmuutoksen ja hirvieläinten laiduntamisen vuoksi. Tässä tutkimuksessa arvioitiin HETEROFOR-mallia käyttäen kolmea metsänhoitostrategiaa 120 vuoden aikana erilaisissa ilmastoskenaarioissa ja laiduntamispaineissa. Metsien monipuolistaminen edisti luonnon monimuotoisuutta ja ylläpiti taloudellista kestävyyttä alhaisen tai kohtalaisen laiduntamispaineen alla. Voimakas laiduntamispaine kuitenkin poisti nämä hyödyt, mikä vähensi tuottavuutta, hiilen varastointia ja metsien monimuotoisuutta. Tulokset korostavat tarvetta yhdistää metsänhoidon monipuolistaminen tehokkaaseen hirvieläinten hoitoon, jotta voidaan varmistaa metsien kestävä sopeutuminen globaaliin muutokseen.”

    Pau, M., Jonard, M., André, F., Fortin, M., de Coligny, F., Ligot, G. 2026. Impact of contrasting silvicultural strategies on broadleaved forest regeneration under various levels of ungulate pressure and changing climate in Belgium. Regional Environmental Change, 26 (4).

    🔎 In brief : Temperate forests in Western Europe face increasing threats from climate change and ungulate browsing. Using the HETEROFOR model, this study assessed three silvicultural strategies over 120 years under different climate scenarios and browsing pressures. Forest diversification enhanced biodiversity and maintained economic sustainability under low to moderate browsing pressure. However, high browsing pressure eliminated these benefits, reducing productivity, carbon storage, and forest diversity. The findings highlight the need to combine silvicultural diversification with effective ungulate management to ensure sustainable forest adaptation to global change. 🌳

     

     

    Visakallo Visakallo

    Talvilaiduntavilla hirvillä on merkittävä vaikutus myös kuusentaimikoihin. Työnalla olevassa viiden hehtaarin taimikonhoidossa pystymme jättämään valitettavasti vain yksittäisiä mäntyjä ja koivuja. 10% sekapuutavoite supistui alle 1 %:iin, koska kasvatuskelpoisia puita ei yksinkertaisesti löydy enempää.

    konstapylkkerö2

    Ei ole ollut haittaa hirvistä kuin yhdellä palstalla männyn taimikossa. Koivuja ja mäntyjä olen myös istuttanut ihan normaalisti. Talvilaidun alueella voi vain kylvämällä saada kunnollisen mä-taimikon. 2 Th-kertaa . Jo syötyjä mäntyjä kasvatin siihen asti kun paremmat pääsi ohi hirvivaaran.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kuusipeurasta näkyy muodostuneen jo ihan metsästettävä kanta, lupia 700. Hirvilupia myönnettiin noin 42000 ja valkohäntäpeuralle 46000.

    https://riista.fi/wp-content/uploads/2026/08/Hirvielainluvat-2026-taulukko.pdf

     

    140ärrä

    Kaverin metsästä oli kaluttu iso määrä juuri tukkipuukokoon lihonnutta kuusikkoa. Kuori jostain syystä maistunut erityisen hyvin, n. 40 vuotiasta metsää. Selvittelevät täyttyykö korvausrajat.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Silva Fennicassa on englannin kielen osaajille vertaileva tutkimus hirvituhoista peräkkäisissä VMI-inventoinneissa samoilla koealoilla.

    https://www.silvafennica.fi/article/25034

Esillä 10 vastausta, 1,461 - 1,470 (kaikkiaan 1,493)