Keskustelut Metsänhoito Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 771 - 780 (kaikkiaan 883)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • Reima Ranta

    Minusta MTK:lta on jäänyt kaikki metsänomistajan oikeuksien kannalta tärkeät asiat hoitamatta. Metsänhoidon  vapautuminenkin oli kaikkea muuta kuin MTK:n ajama asia. Puukaupan pelisäännöt on hoitamatta, sorkkaeläinten ongelmat jne. MTK:n tärkein tehtävä on ollut rahan kerääminen kuihtuvalle porukalle metsänomistajilta.

    Kalle Kehveli

    Sinä päivänä, kun tulee ryhtiä MTK/Mhy edunvalvontaan, niin liityn Mhy:n takaisin. Voi olla että sitä päivää saa tällä menolla odottaa.

    suorittava porras suorittava porras

    Mitenkäs edellä mainitut tahot valvovat etuja tilanteesa , jossa ukkoutunut hirviporukka ei enää kykene selviytymään kaatotavoitteistaan tai toisaalla rakennuksiin ja rakennelmiin velkaa ottanut seurue pitää yllä korkeampaa hirvikantaa saadakseen velat kuitattua myymällä hirvenlihaa?

    Gla Gla

    Ampuisivat sitten reilusti, että saisivat myytävää. Jos ukkoutuva porukka ei pysty pitämään kantoja kurissa, pitää pyytää apua, eikä nostaa tavoitekantaa. Villisiankin kohdalla halutaan uusi riistalaji, ei MMM:n toiveesta huolimatta hävittää tulokasta. Ja kun kauris vapautettiin pyyntiluvista, otti seurat homman haltuunsa ja rajoittivat sen metsästystä.

     

    Kalle Kehveli

    Suomessa yksityiskohtainen laki / rangaistus vaaditaan joka asiassa, sen verran pöljää kansaa me ollaan, muuten ei toimi. Liian suuresta sorkkaeläinkannasta sakotettaisiin riistanhoitoyhdistyksiä.

    Gla Gla

    Ehkä noi heitot voi jättää väliin. Antaa riistahallinnolle kuvan, että metsänomistajat ovat aiheesta pihalla kuin lumiukko.

    Kalle Kehveli

    Ei ne jeesustelemalla asiat muutu, vaan siihen tarvitaan laki ja rangaistukset.

    sitolkka

    Omia maitaan pitäisi olla oikeus suojella tuhoisalta vieraslajilta. Ja pitäisi jokaisella olla oikeus suojella maamme alkuperäistä luontoakin niiltä. Pahempia kuin lupiinit luonnollemme.

    Reima Ranta

    Kertokaa nyt ylisuuren kannan puolustajat, mikä on se syy tällaiseen toisen omistaman metsän vahingoittamiseen ja huomattaviin muihin haittoihin? Onko syy lihanpala vai tappamisvietti? Mielekästä (jopa mielekkäämpää) metsästystä voi harjoittaa huomattavasti pienemmälläkin kannalla.

    puunhalaaja

    Kertokaa nyt ylisuuren kannan puolustajat, mikä on se syy tällaiseen toisen omistaman metsän vahingoittamiseen ja huomattaviin muihin haittoihin? 

    Vastaus tähän on kaksiosainen. Ensinnäkin kielletään, että olisi mitään huomattavaa haittaa. Tuodaan esiin erilaisia muita ongelmia, ts. hirvet eivät ole ongelma. koska onhan ennakkoraivauksiakin tekemättä.

    Toinen argumentti on sitten se, että kannan pitää olla riittävän suuri, jotta ei synny alueellisia tyhjiöitä. Hirviä pitää olla minimimäärä joka paikassa, jotta seuroissa piisaa innokkaita harrastajia. On toki valitettavaa, että tämän minimitason ylläpidon vuoksi joissain paikoissa saatta olla tihentymiä. Tämä on kuitenkin välttämätön paha. Sillä jos kantaa tiputetaan liikaa, varsinkin nuoret metsästäjät tylsistyvät ja alkavat mieluummin pelamaan playstationilla. Se taas rappeuttaa seuratoimintaa entisestään, ja pian meillä on kamala hirvikriisi, kun ei enää ole metsästäjiä seuroissa!

    Kun tätä asiaa vähän tarkemmin tuumii, niin itse asiassa hirvimiehet ovatkin pyyteettömiä uurastajia, jotka uhraavat vapaa-aikaansa ja rahojansa hirvikannan pitämiseksi jotenkin aisoissa. Siellä istuu hirvitornissa punainen lakki päässään valpas vartiomies, kivääri kädessä valmiina. Hän tuntee vastuunsa, hän tietää tehtävänsä. Vain hän ja kivääri ovat tulevaisuudessa vaanivan hirviapocalypsin välissä. Esi-isät pitivät venäläiset kurissa, nyt on meidän vuoro.

    Hirviklusterin ulkopuolelta asiaa tarkastellen tämä asetelma ei ihan aukene. Ensinnäkin ne puheet voi heti nauraa alas, joiden mukaan hirvikanta degeneroituu jos niitä on vaikka 1.5 tuhannella hehtaarilla. Toisekseen herää kysymys, että noinkohan vaan metsästysinto kuolee jos hirviä on vähemmän. Karhuja on vähemmän kuin hirvia, ja silti niitäkin innolla metsästetään. Yksittäisen hirven arvo kaatajalleen kasvaisi jos saalista tulisi vähemmän. Kolmanneksi ulkopuolinen tarkkailija voisi kysyä, että jos seuramallilla ei enää metsästys onnistu, niin eikö todella ole olemassa muita vaihtoehtoja? Onko vaihtoehdot tosiaan vain seuramalli tai hirvikatastrofi?

Esillä 10 vastausta, 771 - 780 (kaikkiaan 883)