› Keskustelut › Luonto › Ilmasto

Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 604)
1 2 3 … 33 34 35 … 59 60 61
  • Kurki 14.2.2020, 11:44

    Linkki ei aukea.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 14.2.2020, 11:49

    Kiitos, nyt pitäisi toimia?

    Puuki 15.2.2020, 09:50

    Niin pitäisikin – koettaa toimia.  Liika kuusettuminen ja muualta mahdollisesti tulevat uudet tuholaiset pahin metsien uhka tulevaisuudessa.  Useimmissa maissa on koetettu estää uusien tuholaisten tulo ulkomailta esim. vaatimalla lämpökäsittely puisille kuormalavoille. Suomessa tietääkseni ei ole voimassa samaa käytäntöä vieläkään.   Koivun tähtikirjaaja (tai jms) tuli sillä tavalla kerran yhteen E-Suomen koivikkoon jonka leviäminen sitten estettiin hakkaamalla suoja-alue paljaaksi koivuista.       Liian kuusettumisen estäjinä olisi hirvieläinten vaikutuksen vähentäminen (tavalla tai toisella, mieluummin molemmilla)  metsänkasvatukseen, metsien liiallisen museoinnin estäminen ja jk:n käyttäminen vain sille parhaiten sopivilla kohteilla (= pääasiassa  maisemametsät & turvemaametsät joissa on luontaista erirakenteisuutta.)  Kasvun ja hiilinielun kertymisen lisäämiseen jalostushyödyn käyttäminen on hyvä keino.

    Linkin haastateltu professori tietää paljon paremmin ja enemmän metsien suojelusta ilmaston lämmetessä kuin monet lukuisat yleensä jonkin muun alan kuin metsäalan professorit ja tietäjät jotka saa jatkuvasti palstatilaa lehdissä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.2.2020, 17:02

    Jos kaikki metsien kasvua lisäävät keinot saataisiin ainakin pääosin käyttöön, puuston kasvua voitaisiin lisätä reippaasti. Tällaisia keinoja ovat: jalostettu metsänviljelymateriaali (lisää 10-20 milj. m3), maanmuokkaus (käytössä pääosin), taimikonhoito (kasvu ohjautuu arvokkaammin), lannoitus kivennäismailla ja soilla (5 milj. + soilla 20 > 40 milj.?).

    Suurin kysymysmerkki tuossa on tuhkalannoitus soilla, mutta laajasti oikeisiin kohteisiin laitettuna siinä piilee ehkä suurikin lisäyspotentiaali. Nyt metsien kasvusta on viidennes soilla eli noin 20 miljoonaa mottia. Yhteen laskien noista kertyisi ainakin 25 – 40 miljoonaa mottia, eli kasvu olisi aivan realistista nostaa nykyisestä noin 110:stä 150 miljoonaan. Laajempi siirtymä jatkuvaan kasvatukseen sen sijaan ei tue kovin hyvin kasvun lisäystä tai hiilitasetta, lukuun ottamatta turvemaita, koska siinä ei käytetä maanmuokkausta eikä jalostettua materiaalia.

    forest.fi/fi/artikkeli/metsatalouden-viisi-tapaa-lisata-hiilinielua-parantamalla-nykymenetelmia-suomi-hyotyisi-paljon/

    nuori isäntä 15.2.2020, 17:29

    AJ ehti ensin. Olin juuri linkkaamassa samaa juttua. Tuossa on hyvä tiivistys miten kasvun lisäys tehtäisiin. Kannattaa lukea.

    Toivottavasti päätyy laajalti lukuun…

    Kyllä tietyt tutkijat ja proffat tämän kirjoituksen sisällön haukkuu pystyyn…

     

    nuori isäntä 15.2.2020, 18:58

    Hs:ssä taas negatiivinen uutisointi metsistä. Kertokaapas viisaammat miten metsästä tulee päästölähde? Tai miten koko maakunnan metsistä tulee päästölähde? Päästölähde päästää ilmaan jotain?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.2.2020, 19:06

    Tuossa kai tarkoitetaan päästöllä sitä että alueella hakataan enemmän kuin se kasvaa. Ei metsäalue tällöinkään ole oikeastaan päästölähde, mutta hiilinielu on pieni ja puustopääoma alenee.

    nuori isäntä 15.2.2020, 19:19

    Niin varmasti, mutta se ei ole päästölähde.

    Visakallo Visakallo 15.2.2020, 19:26

    Juuri näin nuori isäntä! Jäin miettimään, mikä oikein oli tuonkin uutisoinnin perimmäinen tarkoitus?

    Kurki 15.2.2020, 20:28

    forest.fi/fi/artikkeli/metsatalouden-viisi-tapaa-lisata-hiilinielua-parantamalla-nykymenetelmia-suomi-hyotyisi-paljon/

    Maanpinnan rikkominen ja muokkaus——Muokkaus kannattaa taloudellisesti ja esimerkiksi tuoreella kangasmaalla muokkauksen vuosituotto seuraavaan päätehakkuuseen asti on noin 3,5 prosenttia.

    Uudistamiskuluista ainakin muokkaus maksaa itsensä takaisin samoin kuin paremmin kasvavat jalostetut taimetkin.

    Istutusksen hinta taitaa laskea 2-päisellä muokkaavalla istutuskonella jo lähelle noollaa sekin. Ainakin pehmeämmillä maapohjilla.

    Voineeko enää jaksollisen uudistamiskutannusten vuoksi jatkuvaa kasvatusta perustella kannattavammaksi.

Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 604)
1 2 3 … 33 34 35 … 59 60 61