› Keskustelut › Luonto › Ilmasto

Viewing 10 replies - 541 through 550 (of 604 total)
1 2 3 … 54 55 56 … 59 60 61
  • A.Jalkanen 11.3.2020 at 22:03

    Ei Kurki ehkä kaikkia soita kannata ojittaa, ainoastaan ne joissa puun kasvu kompensoi turpeen hupenemisen aiheuttaman hiilipäästön ja typpioksiduulin päästön JA joilla voidaan kasvattaa kannattavasti puuta.

    Kurki 11.3.2020 at 22:14

    On aika järisyttävää, että ojitettujen turvemaapohjien kasvihuonepäästöt luonnon soiden valtavien metaanipäästöjen vuoksi ovatkin parempia ilmaston kannalta.

    Tuota mietin miten pitäisi ymmärtää tuo 10 vuoden aikana kertynyt metaanikasa ilmassa. Pitääkö kerroin olla 3*5=15 metaanipäästön vaikutukselle kasvihuomekaasuna Ojasen laskemasta hiilinielusta 3,1 milj.tn ha/v 4 milj. ha luonnon soille.

    Vai olisiko tuo kasa huomioitu jo kertoimessa 25 ekv.

    Jean S 11.3.2020 at 22:47

    Energiapolitiikkaan vielä se, että tällä hetkellähän jätteenpoltto on aika merkittävä osa lämmöntuotantoa Suomessa. Ilmeisesti sitäkin yritetään ajaa alas. Kysymys tuleekin siis olemaan, mitä kohta saa polttaa – ei tietysti mitään, koska palamisessa kai aina syntyy hiilidioksidia.

    Kurki 12.3.2020 at 07:03

    AJ: Ei Kurki ehkä kaikkia soita kannata ojittaa, ainoastaan ne joissa puun kasvu kompensoi turpeen hupenemisen aiheuttaman hiilipäästön ja typpioksiduulin päästön JA joilla voidaan kasvattaa kannattavasti puuta.

    Tuo on hyvä peruste rajata, ettei kaikkia luonnon soita kannata ottaa metsätalouskäyttöön.

    Ennallistamiselle ei taida olla hyviä perusteita. Mielluummin kannattaa muokata ne vähät alat niin, että turve saadaan haudattua kivennäismaan alle ja pysyvät metsämaana.

    Puuki 12.3.2020 at 07:16

    Jos ”homma” etenee vielä pitkään, ollaan jälleen hevosvetoisessa aikakaudessa.

    VAPO:n turpeenkäytöstä polttoturpeeksi menee enää n. 20 % . Ja kohta ei sitäkään.

    CH4 :n päästöt ei lopu suoltakaan sen ilmassa hajoamisen jälkeen n. 12 vuoden kuluttua. Joka vuosi päästöjä tulee ainakin jonkin verran lisää.

    Kun lasketaan CH4 päästön ekv:t ennallistamisen jälkeen ja siitä vähennetään maaperän CO2-päästöjen väheneminen ja lisätään puuston kasvun hiipumisen aiheuttama CO2 lisä, niin päästään ~  suon/turvemaan päästötaseeseen.

    Karut suot(turvemaat) on CO2- nieluja ja rehevät  lähteitä,( paitsi vanhoilta (syvään) ojitetuilta reheviltäkin t.mailta on jo loppunut hiilen päästäminen). Ojitus vähentää CH4-päästöjä ja lisää aluksi CO2-päästöjä.    CO2-päästöt : Rhtkg-Mtkg  190+- 70 g /m²/v. Ptkg-Vtkg  -70 +- 30 g/m²/v.  —>  puuta kasvavat rehevät turvemaat kompensoi suuremmat maaperäpäästönsä yleensä hyvällä puun kasvulla .  Karummat kasvavat puuta vähemmän mutta eipä ole tarviskaan.

    Kun rehevien tm:n päästöt on tuota luokkaa, niin niiden kompensointiin riittää keskimäärin  n. 2 kuution ha-vuosikasvu.  Useinhan puu kasvaa ruoho- tai muistikkaturvekankaalla yhtä hyvin kuin vast. kangasmaalla eli ovat selvästi nieluja eikä päästölähteitä CO2:n suhteen ja kokonaispäästöiltäänkin.   NO2:a rehevät suot päästää  enemmän kuin karut , ( 0,19+-0,07  –  0,12 +- 0,07 g / m² / v .  karut n. 0,03 +-0,02 g /m² /v. ).    CH4-päästöjä ojitus vähentää , t-kankaat:   – 0,28+- 0,04 g/m²/v.   (lukemat Ojasen julk.)

    A.Jalkanen 12.3.2020 at 07:21

    Ojanen taisi olla sillä kannalla että kunnostusojituskelvottomiin soihin ei kannata mennä koskemaan, kun ne ennallistuvat itsekseen. Yksi peruste mennä olisi vesiensuojelun rakenteiden tekeminen jos ravinne- ja humuspäästöt ovat nyt suuret.

    Turvemaan pelloilla pitää huomioida muokkauksen vaikutus ja typpioksiduulin päästöt.

    Kurki 12.3.2020 at 09:29

    Puuki: CH4 :n päästöt ei lopu suoltakaan sen ilmassa hajoamisen jälkeen n. 12 vuoden kuluttua. Joka vuosi päästöjä tulee ainakin jonkin verran lisää.

    Jos metaani hajoaisi esim. kahdessa vuodessa, niin siitä tulisi ilmastoa lämmittävä yksinkertainen vaikutus eli juuri tuo 25 kertainen ekv-päästö hiilidioksidin vaikutukseen nähden vuodessa aina.

    Mutta miten tuo n.10 vuoden aikana tapahtuva hajoaminen, joka kumuloi metaania? Kuinka moninkertainen ilmastoa lämmittävä vaikutus sillä olisi? Varmasti enemmän kuin 25 kertainen.

    A.Jalkanen 12.3.2020 at 10:00

    Kyselet Kurki liian vaikeita. Ei tuohon täällä osaa kukaan vastata, tuskin edes alan tutkijat kovin hyvin. Meidän turvemaiden osalta riittää kun taklataan suuret päästöt – metaanin lisääntyminen soita ennallistettaessa on pieni erä, ellei tuohon toimintaan ryhdytä suuressa mittakaavassa.

    Kurki 12.3.2020 at 11:15

    Kun luonnon suot ovat metaamin vuoksi päästö ei nielu, niin turpeen polton päästöille sieltä ei ole suoraan apua. Mutta ehkä epäsuorasti.

    Jos summaisi luonnon soiden ja ojitettujen soiden päästöjä ja nieluja niin:

    – metaanipäästö lt-suot 4 milj.ha +9,3 milj.tn/ (Ojasen atamien lukujen mukaan)

    – hiilinielu lt-suot 4 milj.ha -3,1 mulj.tn/v (Ojanen)

    – ojiteut suot 5 milj.ha päästö +2,3 mil.tn/v (Ojanen)

    Ojitetujen soiden osalta metaanipäästöt laskevat luonnon soihin nähden 5/4*9,3-2,3( mukana N2O)+3,1= 11,6-2,3+3,1= 12,4 milj.tn eli tämän verran turpeen polton päästöt voisivat olla nyt verrattuna siihen, että kaikki suot olisivat luonnontilaisia.

    Tuo 12.4 milj.tn/v kasvihuonekaasuja vastaisi turpeella 1/0,7*12,4= 17,7 milj.m3 turpeen polttoa.

    Turpeen polttoa voi nostaa reilusti nykyisestä.

     

    A.Jalkanen 12.3.2020 at 11:42

    Kurki. Metaanipäästön laskelma on epävarma: kun suot ovat erilaisia, vaihtelua on paljon suolta toiselle. Päästö vaihtelee varmaan myös vuoden säätilojen mukaan, eli ovatko suot kuivempia vai märempiä. Samoin vaihtelee hiilen nielu saroihin ja rahkasammaleeseen. En uskalla ainakaan vielä tehdä noin radikaalia johtopäätöstä, että luonnontilaiset suot olisivat päästöjä eikä nieluja.

Viewing 10 replies - 541 through 550 (of 604 total)
1 2 3 … 54 55 56 … 59 60 61