Perkon esitämät laskukaavat ovat teoreettiset ja tuuleen huudettuja, ellei pysty osoittamaan niitä todellisessa arjessa toteutuneiksi. ”Tuottavaa myyntiä” ei kerry jalostuksellisesti kerta kerralta huonontuvasta puu-aineksesta, ja sillä se ei voi ohittaa jaksollisen harvennustahtia millään teorialla. Jk:n taimettumisongelmat johtavat pitkiin mahoihin 0-kausiin, joissa onnelliselle jää aikaa tampata turuilla ja toreilla.

Kertokaapa, kuinka moni teistä on tehnyt metsän hoito- ja hakkuupäätökset vain laskentakaavojen perusteella? Ainakin minä olen tehnyt päätökseni ennemminkin metsänhoidon, puun hintatarjonnan ja rahantarpeeni mukaan.

Mitenkäs Perko selittää sen ,että puustopääoma on saatu tuplattua 70 vuodessa jaksottaiseen kasvatukseen siirtymisen myötä huolimatta siitä ,että metsästä hakataan jo lähes kolminkertainen määrä puuta verrattuna aikaan 70 vuotta sitten. Olisikohan jatkuvan keplottelun porukalla jotain rakenteellisia vikoja laskukaavoissa. Ainakin riskit epäonnistua on sivuutettu kokonaan.

Olisi hyvä saada myös verrokkitietoa näytille siitä ,mikä on markkinahintojen ero niiden tilojen välillä ,joista toisella on harrastettu keplottelukasvstusta ja toisella jaksottaista 70 vuoden ajan.

Hevoset,  traktorit , miesmassat  raatoivat sen eteen eikä Lapin jätkille  saaneet vanhaikotia ennekuin  UKK määräsi !  Mitään  hyvinvointia kansalle  siitä  ei ole riittänyt siitä ovat  pöhöttyneet yhtiöt  Amerikan seikkailuineen  huolehtinut.     Siitä massasta  ei ole  yksittäiselle  tamppaajalle merkitystä  voi jatkaa  tehtäväänsä.

Tutkijan näkemys;  ”Kasvu on ollut Suomen metsissä parin vuosikymmenen ajan hakkuita suurempi. Tähän on totuttu niin vankasti, että julkisuudessa on esitetty jopa niinkin huimia ajatuksia, että kasvua pienemmät hakkuut ovat kestävän metsätalouden tunnusmerkki. Tämä on pitemmällä tähtäyksellä vaarallinen ajatusvirhe. Jatkuvasti kasvua pienemmät hakkuut johtavat metsien ikääntymiseen ja sitä kautta kasvun ja hakkuiden syöksykierteeseen.”
(Lappi 1997)

Mojolle ei siitä aukosta ole myymistä kotvalleen sitä  korventaa   – korko.   Sijoitukselle  lasketaan miinuskorkoa   tai myynnistä tulleelle rahalle  plussaa.  ” tää on se  sovankäynnin  strategia” .

— ”Kansantalouden”  tuoman hyvinvoinnin olen  kokenut  ei tarvitse lukea..    Se oli metsänomistajalle  pelkkää veronkeräystä rahana  ja   metsänpuilla  raatamista, vailla välineitä!