Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 10,021 - 10,030 (kaikkiaan 10,834)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • MJO

    Uudistamiskulut maksaa helposti puun hinnan erossa. Miksei jk-miehet laske puun hintaerolle ja kasvutappioille 5% korkoa korolle?

    mehtäukko

    Perkon esitämät laskukaavat ovat teoreettiset ja tuuleen huudettuja, ellei pysty osoittamaan niitä todellisessa arjessa toteutuneiksi. ”Tuottavaa myyntiä” ei kerry jalostuksellisesti kerta kerralta huonontuvasta puu-aineksesta, ja sillä se ei voi ohittaa jaksollisen harvennustahtia millään teorialla. Jk:n taimettumisongelmat johtavat pitkiin mahoihin 0-kausiin, joissa onnelliselle jää aikaa tampata turuilla ja toreilla.

    Puuki

    Muuta vertailua kannattavuuden vertailussa ei tarvita kuin saman leimikon 2 eri kasvatustavan tuloeron prolongointi seuraavan kiertoajan mukaan.  Siinä selviää suhteessa sama kannattavuusero kuin NNA:lla laskien.  Se on kannattavuuslaskennan teoreettinen puoli.  Käytännössä pitää sitten ottaa huomioon myös esim. puuston tila, arvokasvun muutokset,  taimettuminen ja muut kasvuolosuhteet.

    Visakallo

    Kertokaapa, kuinka moni teistä on tehnyt metsän hoito- ja hakkuupäätökset vain laskentakaavojen perusteella? Ainakin minä olen tehnyt päätökseni ennemminkin metsänhoidon, puun hintatarjonnan ja rahantarpeeni mukaan.

    KeMeRat

    ”rahantarpeeni mukaan”

    Nyt tuli selväksi miten niitä 10 v taimikoita voi jo puida enskaan.

    suorittava porras

    Mitenkäs Perko selittää sen ,että puustopääoma on saatu tuplattua 70 vuodessa jaksottaiseen kasvatukseen siirtymisen myötä huolimatta siitä ,että metsästä hakataan jo lähes kolminkertainen määrä puuta verrattuna aikaan 70 vuotta sitten. Olisikohan jatkuvan keplottelun porukalla jotain rakenteellisia vikoja laskukaavoissa. Ainakin riskit epäonnistua on sivuutettu kokonaan.

    Olisi hyvä saada myös verrokkitietoa näytille siitä ,mikä on markkinahintojen ero niiden tilojen välillä ,joista toisella on harrastettu keplottelukasvstusta ja toisella jaksottaista 70 vuoden ajan.

    Visakallo

    KeMeRat: 12 vuotta on ollut minulla nuorin motolla tehty ensiharvennuskohde, ei 10 vuotta. Jos olisit joskus nähnyt, miten kloonikoivut kasvavat hyvässä multamoreenimaapohjassa, et tekisi tuota typerää kommentointiasi.

    Perko

    Hevoset,  traktorit , miesmassat  raatoivat sen eteen eikä Lapin jätkille  saaneet vanhaikotia ennekuin  UKK määräsi !  Mitään  hyvinvointia kansalle  siitä  ei ole riittänyt siitä ovat  pöhöttyneet yhtiöt  Amerikan seikkailuineen  huolehtinut.     Siitä massasta  ei ole  yksittäiselle  tamppaajalle merkitystä  voi jatkaa  tehtäväänsä.

    Tutkijan näkemys;  ”Kasvu on ollut Suomen metsissä parin vuosikymmenen ajan hakkuita suurempi. Tähän on totuttu niin vankasti, että julkisuudessa on esitetty jopa niinkin huimia ajatuksia, että kasvua pienemmät hakkuut ovat kestävän metsätalouden tunnusmerkki. Tämä on pitemmällä tähtäyksellä vaarallinen ajatusvirhe. Jatkuvasti kasvua pienemmät hakkuut johtavat metsien ikääntymiseen ja sitä kautta kasvun ja hakkuiden syöksykierteeseen.”
    (Lappi 1997)

    A.Jalkanen

    Aivan: kasvua pienemmät hakkuut on sementoitu metsäsertifioinnissa ja EU:n ilmastopolitiikassa. Nyt kun metsämme ovat nuoria siitä ei ole vielä suurta haittaa mutta pitkällä aikavälillä on.

    Tuosta hyvinvointia kansalle asiasta olen eri mieltä: kyllä sitä on saatu ja saadaan edelleen. Lukee vaikka Metsäbiotalouspaneelin raportista. Metsäklusteri on koko kansantalouden kannalta hyvin merkittävä edelleen.

    Perko

    Mojolle ei siitä aukosta ole myymistä kotvalleen sitä  korventaa   – korko.   Sijoitukselle  lasketaan miinuskorkoa   tai myynnistä tulleelle rahalle  plussaa.  ” tää on se  sovankäynnin  strategia” .

    — ”Kansantalouden”  tuoman hyvinvoinnin olen  kokenut  ei tarvitse lukea..    Se oli metsänomistajalle  pelkkää veronkeräystä rahana  ja   metsänpuilla  raatamista, vailla välineitä!

Esillä 10 vastausta, 10,021 - 10,030 (kaikkiaan 10,834)