Jatkuva kasvatus käytännössä.

Tämä aihe sisältää 14,550 vastausta, 141 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 3 päivää sitten Jovain toimesta.

Esillä 10 vastausta, 10,061 - 10,070 (kaikkiaan 14,550)

1 2 3 … 1 006 1 007 1 008 … 1 453 1 454 1 455

Jatkuva kasvatus käytännössä.

Lähetetty: 15.2.2021, 16:53
Merkitty: Jatkuvaa puun myyntiä metsästä

Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

Tekijä
Berza

Teema Metsänhoito

KeMeRat 23.4.2024, 19:38

Vaatimaton kaveri kun on mielestään vauvasta asti vaikuttanut puuston kasvuun.

Rukopiikki 23.4.2024, 20:00

Suomi on kyllä pitkä maa. Etelässä koivun taimet tulee ja lapissa on metriset lumet.

puutuomas 23.4.2024, 22:34

Heräsi uteliaisuus että minkäverran puuta on Visakallon puustoisimmalta hehtaarilta löytynyt? Sitten yleisesti keskustelu taitojen tasosta täytyy sanoa että onneksi sukupolvien myötä sekin näyttää kehittyvän. Minulle opetettiin kotona jo pentuna että rumasti nyt osaa sanomansa tuoda esille kuka vain, mutta hyvästi sanominen vaatii jo vähän taitoja.

MJO 23.4.2024, 23:11

Sitä tuloeroa ei kurota kiinni paremmalla arvokasvulla kuin hyvin harvoin jos silloinkaan.

Aika vahvahti sanottu. Onko nämä tuttuja ilmiöitä?

Taimettumista ei yksinkertaisesti tule tai se on hyvin vajavaista?

Jos kuusikoiden harvennuksissa tulee korjuu tuhoja, niin varmaan ne ovat mahdollisia jk-hakkuissakin. Se edesauttaa tautien leviämisen jäävään puustoon.

jk-metsissä on vähemmän puita, joka on alttiimpi myrskytuhoille.

Hakkuissa kertymä on paljon pienempi ja toteutetaan harkiten. Tämä aiheuttaa helposti 10€/m3 halvemmat hinnat.

Väitätkö ettei näistä yksikään ole mahdollista ja siksi jk-kasvatus hyvin harvoin häviää tuottavuudessa?

Minulla on kokemusta 60-luvun alkupuolella aloitetusta jk- kasvatus palstasta. Lopetin tämän kasvatuksen 2010 uudistushakkuuseen. Syy oli jk-kasvatusmetsä ei vain kasvanut.

Puuki 24.4.2024, 05:55

Ymmärsit mjo väärin. Tarkoitin että jk:n arvokasvu ei ota kiinni tasaikäisen viljelymetsän tuottoa, kun mukaan lasketaan erotus päätehakkuun korjuussa.

MJO 24.4.2024, 06:22

Ok Puuki. Silloin ollaan samaa mieltä.

Parin hakkuu kerran jälkeen minun tapauksessa jk-metsän puuston kasvu oli tyrehtynyt olemattomaksi. Tuskin itse aloitan koskaan jk-metsän yritystä. Korkeintaan luontaista taimettumista korpi kuusikkoon jossa olisi runsaasti taimia olemassa.

Visakallo 24.4.2024, 06:40

Puutuomakselle vastaan, että tuo ko. hakattu alue oli tähän mennessä puustoisin, eli yli 650 kiintoa/ha. Se oli kyllä vielä hyvässä kasvussa, mutta ylijäreys alkoi jo tulla etenkin reunapuissa vastaan. Pyrin kasvattamaan loppukasvatuksessa kuusikot Juurikkalan tapaan yli 500 kiintoon, eli 500 kpl motin puita hehtaarilla, jos vain maapohja on siihen riittävän hyvää. Kuusikoiden kiertoaikaa ei kannata kuitenkaan kirjanpainaja-vaaran takia kovin paljoa jatkaa, jos maasta ei löydy tarpeeksi evästä. Tällä hetkellä on loppukasvatusvaiheessa mm. mielenkiintoinen turvekorpi-pohjalla oleva kuusikko, jonka terveyslannoitus laittoi aikoinaan aika hurjaan kasvuun.

mehtäukko 24.4.2024, 06:46

Kasvun tyrehtyminen, kasvatuksen epävarmuus hinnanmuodostuksineen sekä korjuun rajoittuneisuus tekevät jk:sta hyvin suppean mallin.

suorittava porras 24.4.2024, 07:12

Visa taitaa saada hakkuutähteistäkin enemmän rahaa ,kun Perko puistaan. ? On varmasti tuhti kasa havuja kuivumassa.

Perko kierrättää konetta puita keräilemässä kymmenen hehtaarin alalla ,jotta saa samat motit kasalle ,mitä Visa saa hehtaarilta. 60 vuoden aikajanalla saattaa jk-kertymä yltää vain siihen määrään ,mitä Visa sai pelkistä harvennuksista. Kantohintojen eroja voi vain arvailla ,mutta täysin varmaa on ,että kantohintojen ero ei tässä tapauksessa Visan ja Perkon välillä jää kymppiin. Voi olla kaksikin kymppiä. Hyvä jos riittää tämäkään.

Aika monelle mutkalle saa Perko vääntää kaavansa ,jotta saa jk:n näyttämään paremmalta vaihtoehdolta Visan tapaukseen verrattuna. Vilpittömät onnittelut Visalle saavutuksistaan!

Jovain 24.4.2024, 07:22

Ihmetellään kun jk ei ole yleistynyt, siihen voi olla ihan ymmärrettävät syyt. Jk metsänhoito luokitellaan jaksottaiseen metsänhoitoon kuuluvaksi ja laissa jk metsänhoitoon on varattu nämä poiminta ja pienaukko hakkuut. Eihän se näin mene, jos halutaan sekaannusta ja hämmennystä metsänhoitoon, voihan sen näinkin tehdä. Mutta tuskin valmista tulee, päällekkäisiä ovat ja kahdessa eri hoitomuodossa käytetään. Parempaan lopputulokseen päästäisiin, jos luokiteltaisiin erikseen, mikä on luontaista metsänhoitoa ja mikä on keinollista metsänhoitoa. Ennen jk sulkua näin toimittiin. Uusiutuvien ja kasvussa olevien metsien kasvatusta jatkettiin ja kasvussa hiipuneet metsät uudistettiin. Jk sulku sitten muutti kaiken, sen jälkeen tehtiin vain aukkoa ja vain aukkoa. Nyt on vaikeuksia hahmottaa mistä jk metsänhoidossa on kysymys ja niin väittäisin, tuskin tällaisena sekasikiönä metsänhoidon luokitus tulee toimimaan.