Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 16,171 - 16,180 (kaikkiaan 16,922)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Jovain Jovain

    Se olisi metsien pääoman syönnille asetetettava rajat – tulli, vähän samaan tapaan kuin kiinan halpatuonnille. Tekisi hyvää yhteiskunnalle muutenkin. Eihän palveluiden myynnille löydy rajaa, jos niitä ei aseteta. Työtä ja toimeentuloa, on vähän kuin Puukin laskelmat. Pienelle puustopääomalle kun asettaa rajat, siihen hyytyy ja pitäisi vielä tuplata. Mutta tuottaa se ekosysteemipaslveluja ja avohakattavaa metsiin. Onhan se kannattavaa ja sitä voidaan aina kysyä, millä hinnalla ja kenen kustannuksella?

    Perko

    On mielenkiintoista seurata, kuinka nopeasti ”jk-solvaajista” on tullut ”kerroksellisuuden esittelijöitä”. Se osoittaa, että metsätalous on lopulta hyvin käytännönläheistä: kun numerot viivan alla alkavat tukea uutta menetelmää ja riskit perinteisessä avohakkuumallissa kasvavat hetkessä, joustavuus lisääntyy kummasti. Tähän asennemuutokseen on vaikuttanut useita tekijöitä, jotka ovat saaneet kriittisimmätkin äänet hiljenemään tai jopa kääntymään kun omat laskelma ” simuloinnit” ovat käynnistyneet.

    Metsänomistajalle tämä on outo uusi tilanne – nyt on lupa itse valita ja yhdistellä menetelmiä sen mukaan, mikä parhaiten sopii omalle maaperälle ja omiin tavoitteisiin selviytyä tappioitta. Lisätietoa eri menetelmien soveltamisesta saa jopa esimerkiksi Metsäkeskuksen palvelusta.

    jupesa

    Numerot viivan alla tukee edelleen tasaikäiskasvatusta. Ja suurimmat epävarmuudet kasvatuksessa on edelleen jk:n metsissä. Biologiaa on hankala manipuloida. Eikä se onnistu väkisin yrittämällä kuten monet jk:een hurahtaneet yrittää tehdä.

    Jovain Jovain

    Eihän jaksottaisen tuottoja ole syytä aliarvioida, jaksottaisessa päästään hyviin keskituottoihin, mutta on siellä se alkupuoliskon alempi tuotto. Niin päästään myös jatkuvassa kasvatuksessa, on kuiten kysyttävä,  missä ovat ne biologian manipuloijat ja jk:hon hurahtaneet. Hyvä kysymys, tuskin niitä ainakaan täältä kannattaa hakea.

    Perko

    ”Numerot viivan alla tukee edelleen tasaikäiskasvatusta”
    Tämä näkemys perustuu pitkälti vakiintuneisiin liiketaloudellisiin laskentamalleihin, joita on kehitetty vuosikymmeniä mihinkään vertaamalla!

    Suurin osa Suomen metsäntutkimuksesta on tehty tasaikäisrakenteisissa metsissä. Siksi niiden tuotoksen laskeminen on tarkempaa kuin jatkuvan kasvatuksen tulokset, jossa muuttujia on enemmän.  Jk oli lähes rangaistava jo mainita, käytöstä lankesi rangaistukset ja tutkimukset  tuhottiin.   Nykyiset  näytöt osoittaa sen olevan kaikissa tutkituissa kohteissa  taloudellisesti  tuotavampi kuin  paljaaksihakkuut ja sen kierrätys. Siihen on hyödyllistä tutustua.

    Perko

    Puukin on  tarpeen perehtyä, että tutkimusnäyttö on kääntynyt merkittävästi jatkuvan kasvatuksen suuntaan erityisesti taloudellisen nettonykyarvon näkökulmasta. Siihen tutustuminen on nykyaikaiselle metsänomistajalle yksi parhaista tavoista parantaa metsätalouden kannattavuutta  ja välttää hyödytöntä raatamista.

    jupesa

    Sinun olisi tarpeen olla neuvomatta, kun et osaa vielä laskea omin nokkinesi yhtään muuten kuin jk-firmojen tapaan vääristelemällä . Niiltä oppia hakien propagandaan. Et osaa ajatella omilla aivoilla.

    Jovain Jovain

    Eihän 10 vuodessa ole päästy vakiintuneeseen jk metsän kasvatukseen. Siirtymävaiheen tuotoista täällä väitellään. Niitä kaiketi jupesan laskelmat ovat. Aikaa ottaa, mutta kyllä se sieltä vielä tulee.

    mehtäukko

    ” Vakiintunut jk ” on jos on,  alkava vasta parin yläharvennuksen jälkeisestä ajanjaksosta. Eli se on 30-40 vuoden kuluttua…Siitä kun alatte kassaroida, kerro Jojokin saalis ja jäävä puusto.

    Aikaa ottaa! Tässä välissä asiasta on turha kaksosten vaahdota.

    Jovain Jovain

    Jk metsässä ei ole jääviä puustoja, vaan on tuottavia puustoja. Siinä on iso ero tuottavan ja tuottamattoman metsän välillä. Ei ne vaan kelpaa tuottamattomaan metsänhoitoon tarjouksenne?

Esillä 10 vastausta, 16,171 - 16,180 (kaikkiaan 16,922)