Yle:n esimerkin metsäkin tuottaisi päätehakkuun jälkeen euroja 5 %:n korolla n. 45 k€ enemmän vv.-22-68 kuin jatkuva tuherrus. (Kun th- kulut oletetaan kummassakin menetelmässä samoiksi, uudistuskulut netto 900 €/ha). Vaikka th-kulut olettaisi tasaikäisessä esim. 50 % suuremmiksi, ei se muuttaisi lopputulosta merkittävästi.

Ihan keksitty Kujalan esimerkki Ylellä johon monet varmaan haksahtaa.

Jk kuuluu sarjaan maisemametsät eikä se pärjää alkuunkaan tasaikäiselle viljelymetsälle taloudellisesti.

Yle:n esimerkissä vertailun voi tehdä sitenkin , että laskee molemmille erikseen tulot-menot ja niille summille koron korkoja vuoteen -68 asti. Selviää, että jk jää jälkeen reippaasti tuloksessa.  Uusi metsä tulee samaan aikaan tasaikäisessä taimikosta.  Jk:ssa metsä palautuu aina samaan tiheyteen harsinnan jälkeen. Uusien taimien tulo sinne  on toiveissa…

On .

Totta kai jatkuvaa kasvatusta voi aikansa käyttää.  Kannattaa kuitenkin muistaa, että metsän tasearvo heikkenee.  Kolo ajan syntyy tappiota jaksolliseen verrattuna.  Verrataanpa.  Minulla on 12 ha päätehakkuumetsää.   Jaksollisessa teen 3 ha:n aukon, jonka istutan.  Jatkuvassa  harvennan.  Jaksollisessa sain latvusmassa mukaan lukien 3000 euroa enemmän.  Sillä perustan ja perkaan taimikon js vielä 1000 euroa voittoa.  Jaksollisessa minulla on vähintään 4-metrinen taimikkoa.  Jatkuvassa ei yhtään uutta taimea.  Isot puut ovat kasvaneet samalla tavalla.

On aika paljon havaintoja siitä, että ikääntyneiden kuusikoiden harventaminen johtaa katastrofiin.   Samoin on paljon havaintoja siitä, että kuinka vaikeaa on uudistaa harvassa kasvanutta valmiiksi heinettynyttä metsää.

Toisaalta on havaintoja siitä kuinka ihmeen helppoa on täystiheän metsän uudistaminen.   Kaikkia toimenpiteitä suunnitella tulee ottaa huomioon metsälön koko kiertoaika.

Minulle riittää yksinkertainen malli, ala- tai laatuharvennus tilanteen mukaan.  Tämä osataan ja lopputulos tiedetään.

Kasvatustapojen erosta on väännetty mielestäni tarpeeksi mutu-pohjalta. Metsä-lehti voisi ottaa nyt asian syvällisempään käsittelyyn laatimalla jutun eri kasvatustapojen  parhaiden osaajien käytännön kokemusten perusteella. Perko paskoo jo tässä vaiheessa housuunsa ,mutta Kettusen Arvo ja Visa sitä tuskin tekevät. Näiden herrojen kokemukset olisi mukava saada näytille Lehden palstalle. Arvolla on ylisukupolvinen kokemus jk-sta ja asiat dokumentoituna puolen vuosisadan ajalta ja Visan kohdalla lienee sama tilanne.

…siis juttua tekemään. Uskon ,että syntyy mielenkiintoinen tarina.