› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 10,091 - 10,100 (kaikkiaan 10,342)
1 2 3 … 1 009 1 010 1 011 … 1 033 1 034 1 035

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo Visakallo 24.4.2024, 15:18

    Eihän Suomen oloissa ole jatkuvaa kasvatusta olemassakaan, ainoastaan vähittäin tehtyä päätehakkuuta. Metsäasioissa kannattaa olla rehellinen erityisesti itselleen.

    mehtäukko 24.4.2024, 16:21

    Kalluppi. Sivulla 1007 esitin näillä perusteilla: Kasvun tyrehtyminen, kasvatuksen epävarmuus hinnanmuodostuksineen sekä korjuun rajoittuneisuus tekevät jk:sta hyvin suppean mallin. Mitään muuta vakuuttavaa ei ole ilmennyt.

    Jovain 24.4.2024, 19:50

    Onhan siitä jk:n uudistumisesta kannettu huolta, jopa siinä määrin, että puustopääomat on pudotettu liian alas. Vajaatuottoinen metsä ei tuota ja onhan vajaatuottoisuuden haitoista luetteloitu täällä melkein loputtomasti. Kasvun hiipuminen jk metsissä, oiskoon viimeisenä porttina, sitäkin on käytetty. Puustopääoman tuplaaminen auttaa metsänhoidossa, niin jk metsissäkin.   Ei saanut metsäviranomainen kaikkia ”vajaatuotoisia” metsiä korjuuseen, vaikka sitä 40-50 vuoden ajan toteutettiin. Tällä hetkellä vieläkin, joskus 15 vuotta sitten metsäviranomaisen avohakattavaksi määräämä metsä tuottaa. Toinen korjuu on ajankohtainen lähiaikoina ja seuraava 15-20 vuoden kuluttua. Kasvun hiipumisesta ei ole merkkejä, metsä täyttyy seuraavaan korjuuseen ja edelleen seuraavaan kiertoon.

    mehtäukko 25.4.2024, 06:36

    Kuinka sinä ”tuplaat puustopääomia” jk:ssa, kun siitä naplataan elääkseen pois näennäestä kasvua? Ja uudistamisvaiheessa ppa 10:n harsuuntunut hatelikko on tuottavuudesta yhä kauempana.

    Visakallo Visakallo 25.4.2024, 06:37

    Puuntuotantoon perustuva metsätalous perustuu maapohjan tuottokyvyn tehokkaaseen hyödyntämiseen. Tähän pienet runkoluvut, hidaskasvuisuudet, ja taimettumisen odottelut soveltuvat erittäin huonosti. Jk:ssa kaikki nämä kolme tekijää valitettavasti korostuvat, ja sen takia menetelmää markkinoivat ovat joutuneet ottamaan korkomatematiikan avukseen, jotta tulos näyttäisi vähän paremmalta. Viimeistään sitten S-kaupan kassalla jk-isäntä huomaakin, ettei korkeillakaan koroilla saakaan ostettua piimää ja sikanautaa, vaan pitäisikin olla euroja käytössä.

    MJO 25.4.2024, 07:30

    Jatkuvan kasvatsen metsässä on yksi ongelma. Jatkuvan kasvatuksen metsä ei kasva.

    Se voi soveltua paikkaan, jossa metsä ei kasva millään tavalla tai maisemallisista syistä metsää ei haluta kaataa.

    Maisemallinen syy kuitenkin syö taloudellista kannattavuutta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 25.4.2024, 07:35

    Voi se hetken kasvaa. Silloin siihen kannattaa tarttua. Tuolla edellä joku kuvasi kun tehtiin yläharvennus ja jäljelle jääneet puut alkoivat kasvaa yllättävän hyvin.

    Jos jatkuvasta kasvatuksesta jättäisi uudistamisen yritelmät ja pienaukot pois, se voisi olla melko hyvä. Siis kasvatushakkuun yhtenä alalajina. Erityisesti turvemaan korvessa.

    Puuki 25.4.2024, 07:48

    Puuston pääoman tuplaaminen aiheuttaa entisestään suuremman edun kannattavuusvertailussa tasaikäiselle metsälle.

    Korkolaskennan mukaan ottaminen ei sinänsä ole väärin tuottavuusarviointiin mutta kun jk-firmat käyttää sitä väärin oman agendansa edistämiseen.  Suurin huijaus on teoreettisen jatkuvien kiertoaikojen summafunktion käyttö kuvaamaan käytännön metsän hoitoa myös yhden kiertoajan aikana. Ts. oletetaan että päätehakkuussa saatava kantoraha ei muka kuulukaan ottaa huomioon koska se  kuuluu edellisen puusukupolven tuloihin laskennassa.  Ei se mene käytännössä niin, sen älyää jokainen joskus puukauppaa tehnyt.

    Korkoa pitää laskea erotukselle joka tulee jk-metsän hakkuun ja tasaikäisen hakkuun kantorahatuloerosta vähennettynä uudistuskuluilla.

    mehtäukko 25.4.2024, 07:55

    Jaksollisessa se ”alalaji” menettelee, olkoon jk oma rotunsa.

    Etenkin ostopalstoissa on joutunut lähes poikkeuksetta soveltamaan ylä/ala/laatuharvennus- menetelmää. Kasvupaikan, puuston elinvoimaisuuden ja puulajien määrittelemänä se on tuottanut oikein hyvää kehityskelpoisuutta jatkokasvatukseen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 25.4.2024, 08:37

    Jos Puuki katsot lukuja YLE-esimerkissä, mille summalle laskisit korkoa? Minä laskisin erikseen metsään sijoitetulle pääomalle ja muualle sijoitetulle. Esimerkin poimintahakkuun tuotto on noin kolmannes päätehakkuun tuotosta, joten metsään jää edelleen hyvin kasvavaa puustoa.

    Jos metsässä on kovin vähän puita tai heikkoja puita, sieltä ei tule euroja, vaikka prosentit olisivat hyvät. Lisäksi maapohja voi jäädä vajaatuottoiseksi pitkiksi ajoiksi, jos taimettumista joutuu odottelemaan. Siksi keskittyisin kasvattamiseen enkä uudistamiseen. Sen verran uudistumista voi huomioida, että jättää kuusen lisäksi koivua, haapaa ja mäntyä.

    https://yle.fi/aihe/a/20-10002970

Esillä 10 vastausta, 10,091 - 10,100 (kaikkiaan 10,342)
1 2 3 … 1 009 1 010 1 011 … 1 033 1 034 1 035