Tarinassa tulisi pidättäytyä Perkon käyttämissä prosenteissa ,jotta ei mentäisi liikesalaisuksia koskeviin tietoihin.

Yksinkeraisimmillaan määritellään kummankin omistamien metsätilojen arvo/puustopääoma 50 vuotta sitten ja tänä päivänä ja tulojen suhde menoihin vastaavalla ajanjaksolla hehtaaria kohden laskettuna. Luonnollisesti tarina syntyy sitten siitä ,miten temppu on tehty.

Tuossa suorittavan esittämässä vertailujutussa olisi kyllä ideaa. Aivan kaikkia ei toki mitkään faktat ja dokumentit vakuuta, mutta on varmasti myös henkilöitä, jotka kaipaisivat selkeitä ja tasapuolisia tietoja ratkaisujensa pohjaksi. Kuten olen kertonut, olen käännynnäinen, eli uskoin nuorena jatkuvaan kasvatukseen, mutta minulle kävi kuin kissanpoikaselle, jonka maailmankuva avartui kun silmät aukesivat.

Kasvatuksen jatkamista ei pidetä puhdasoppisena jatkuvana kasvatuksena. Voidaan hysyä, mikä sitten on puhdasoppista jatkuvaa kasvatusta. Jatkuvaan kasvatukseen on aina kuuluneet avohakkuut, ei siinä mitassa kuin jaksottaisessa metsänhoidossa, mutta aina kun metsän tila on sitä vaatinut. Kasvatuksen jatkaminen ei suinkaan tarkoita metsän kasvun hiipumista, vaan kasvatuksen jatkamista. Ja ei vaan kasvatuksen jatkamista, vaan myös metsän uusiutumista. Se pitää hyväksyä ja aina voidaan mennä avovaiheen kautta.   Logistiikaltaan jk hakkuut eivät juurikaan poikkea jaksottaisen hakkuista.

Tämä nyt oli sellainen puolihuolimaton kannanotto ”puhdasoppisesta” jatkuvasta kasvatuksesta. Mitä se voisi olla, mitä oli ennen jk sulkua ja mitä se voisi olla sulun jälkeen. Jos alan gurut tämän vertailun tekisivät, voisi mennä puoleen jos toiseen. Myös Arvo Kettusella on vahvaa näyttöä.

Jokainen voi nykyään valita kasvattaako vai uudistaako ja millä menetelmällä, kunhan noudattaa metsälakia. On ainakin kolmenlaista jatkuvan kasvatuksen päätyyliä, ehkä keksitte muitakin: 1. avohakkuuton alkuperäinen jk-apostolien Lähteen ja Norokorven tyyli, 2. metsälain mukainen tyyli, johon kuuluvat pienaukot, ja 3. Pukkalan ”vapaa kasvatus” tai opportunistinen, eteen tarjoutuvia mahdollisuuksia hyväksi käyttävä, jk-tyyli, jossa tehdään myös isompia aukkoja. Tyyleistä 1 ja 2 voidaan myös päätyä avohakkuuseen, mutta sitä vältetään mahdollisuuksien mukaan. Käytännössä ei olla puhdasoppisia, kyllä ”apostolitkin” sallivat pienaukon jos metsässä on juurikääpä tai kaarnakuoriaisia.

Valita tosiaan voi, ja keskustelupalstan tarkoitus ollee puida asia loppuun. RR:n kauhistelemaa ohi-keskustelua ja sen torjumista kyllä piisaa tuossakin 20:07 lotrauksessa. Mikä siinä on, ettei rautalangatkaan riitä asioiden toteamuksiin kun faktoja on vilissyt ilmassa?