› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 10,191 - 10,200 (kaikkiaan 10,578)
1 2 3 … 1 019 1 020 1 021 … 1 056 1 057 1 058

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo Visakallo 28.4.2024, 20:00

    Perko, lähtötilanne oli 1957 tyhjä maapohja, eli viljelystä poistettu pelto, koska se kasvoi huonosti viljaa.

    Eikös verotus ja maapohjan hinta ole samaa luokkaa molemmissa kasvatustavoissa?

    Jk:ssa myyntiä olisi siis ollut 65 x 600 = 39 000 euroa?

    Miten olisit hoitanut alueen metsittämisen silloin 1957?

    Minkälaisella puulajiyhdistelmällä ja hakkuujärjestyksellä  tuo kertomasi jk-tulos olisi syntynyt?

    Minkä verran alueella olisi nyt motteja/ha, ja mikä olisi puuston tukkiosuus?

    Puuki 28.4.2024, 20:07

    Useimmissa kohteissa jk perustuu toiveisiin ja kuvitelmiin. Näkeehän sen jo vaikka huononäköisempikin , että kysymys on jk-firmojen hypetyksestä.

    Jos on paljas maa tarvitaan ensin taimettuminen (muokkaus+ istutus/kylvö) . Ja jos on päätehakkuukohde, tuloerolla kuittaa reilusti uudistus-ja muut kulut ja jää yleensä jäljelle vielä tonneja/ha parempi tulos joka kasvaa korkoa jatkossa.

    Perko 28.4.2024, 21:09

    Muista  1957  mutta  en osaa sanoa  miten  olis pellot tullut  istuttaa, silloin  en tehnyt päätöksiä.  Porkkala  palautettiin,  Unkarissa  oli  ryssät mellastamassa ja Suezin kanavasta kävi Suomen  Yk- rauhanturvaajat  hakemassa vettä .  Oli myös suurlakko.    Meillä  istutettiin ensimmäisiä  omia  kuusentaimia  jk  metsiin  turhan tiheään.  Nyt  ovat viimeiset vuosikerrat niistä menossa.    Vertailuksi   aukkoon niin puita on   190  – 260  mottia /ha jkn  siinä korkeimmassa tuotannossa.

    Visakallo Visakallo 29.4.2024, 07:03

    Nyt kun ollaan käsitelty tuon 65 vuoden iässä uudistetun kuusikon kiertoaikainen kannattavuus, voidaankin siirtyä sen minun omistusaikaiseen kannattavuuteen. Ostin metsätilan, johon ko. kuusikko kuului, vuonna 1984, eli ko. kuvion puusto oli silloin 27v. ikäistä. Koko tilan ostohinta oli 4500 markkaa/ha. Ko. kuvion ensiharvennus oli tehty 20v. iässä 1977, ja 2. harvennus (60 mottia/ha ) tehtiin sitten minun omistusaikanani 32v. iässä vuonna 1989. 3. harvennus (100 mottia/ha) tehtiin vuonna 2000. Pinta-alaveroa kevensi tuohon aikaan huomattavasti uudistamisvähennykset ja uudistettujen alojen määräaikainen verovapaus. Verotusta puolestaan lisäsi manttaalimaksu ja omaisuusvero. 2023 päätehakkuun myyntiveroa kevensi puunmyyntitulon jaksotus kahdelle vuodelle sekä koko tilan ajoitetut kertavähennykset, kuten lannoitukset, varastopaikkojen teko, yms. projektit.

    Jovain 29.4.2024, 08:25

    Visalla olisi hyvät edellytykset kasvattaa metsää jatkuvasti. Näin siitäkin huolimatta, vaikka väitetään, että jaksottaisen kehitysluokkajakaumaan perustuva metsänkasvatus yltää samaan. Näin, vaikka kasvatusrytmit poikkeavat toisistaan. Jk tuottaa koko ajan ja jaksottainen vaihtoehto vain jaksottaiseen kasvatusrytmiin perustuen. Molemmissa puuta tuotetaan kuitenkin suunnilleen saman suuruisilla puustopääomilla. Poikkeamaa tulee metsän uudistamisen ja hoidon kustannuksissa ja myös puunhinnassa. Jaksottaisessa toinen puoli kiertoajasta menee alemman tuoton ja myös alemman puunhinnan kontolle. Jos vaikka puumäärissä päästäisiin samaan, jk tuottaa arvokasvua koko ajan.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 29.4.2024, 09:05

    Aivan samoin kuin jaksollinen, niin on jatkuvakin metsä välillä epäoptimaalisessa tilassa eri syistä. Tilajärjestys, määrä, laatu, latvuksen koko, metsätuhot, uudistuminen… toivomisen varaa riittää molemmissa malleissa. Kuitenkin jaksollinen on vaikuttanut olevan yleensä varmempi ja suuremman puumäärän tuottaja. Kannattavuus ratkeaa sitten siitä miten uhkat ja mahdollisuudet toteutuvat omalla kohdalla.

    mehtäukko 29.4.2024, 09:23

    ”Epäoptimaalisessa”. Eikö tuo jk:s ole siihen sortuneilla vallitseva olotila…

    A.Jalkanen A.Jalkanen 29.4.2024, 09:30

    Jk-menetelmän kannattajat voisivat perustaa kenelle tahansa avoinna olevien näytealojen verkoston, jonka kohteiden koordinaatit julkaistaisiin netissä. Koordinaatin kohdalla voisi olla taulu jossa selitettäisiin tehdyt toimet ja hakkuutulot. Infotaulu voisi olla myös netissä. Kohteiden ilmiannot voi aloittaa tässä ketjussa.

    R.Ranta 29.4.2024, 12:21

    Toivotaan nyt, että avohakkuita saadaan tehdä vielä pitkälle tulevaisuudessakin ja että markkinat eivät lopeta sitä. Metsäala on täysin riippuvainen markkinoista, jotka viime kädessä määräävät kuinka mennään.

    Turvemaiden osalta ollaan varmaankin hyvi lähellä aikaa, että niihin ei avohakkuita saa tehdä.

    Mulle käy avohakkuukieltokin, kunhan vain siemenpuuhakkuu männiköihin sallitaan.

    Tämän vuoksi vierastan tätä keskustelua.

    Metsuri motokuski 29.4.2024, 12:26

    Varmaankin sinulle R R käy jos ei ole uudistettavia kuusikoita tilalla. Mitenkä meinaat onnistua jos kuusikot pitäisi uudistaa siemenpuuhakkuiden kautta. ?

Esillä 10 vastausta, 10,191 - 10,200 (kaikkiaan 10,578)
1 2 3 … 1 019 1 020 1 021 … 1 056 1 057 1 058