› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 10,201 - 10,210 (kaikkiaan 10,600)
1 2 3 … 1 020 1 021 1 022 … 1 058 1 059 1 060

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 29.4.2024, 12:51

    ”..Toivotaan nyt, että avohakkuita saadaan tehdä vielä pitkälle tulevaisuudessakin ja että markkinat eivät lopeta sitä. Metsäala on täysin riippuvainen markkinoista, jotka viime kädessä määräävät kuinka mennään.”

    RR diaknoosi on huti. Kaikkea fossiilista muoveja, keinokuituja yms. koetetaan saada pois markkinoilta kaikin keinoin uusiutuvan puun tieltä. Markkinat eivät ole lopettamassa ainakaan puun käyttöä.

    EDIT

    Perko 29.4.2024, 14:26

    Pahoittelen  rehdeille   puuntuottajille   antamani  virheellistä  tietoa.  Vilpittömästi haluan oikaista eikä silläkään ole vielä varmaa perustetta  sillä tiedot  perustuu  edelleen Visan  kehumiin lukuihin ja ajanmäärityksiin.   Viimeisimmän tiedon perusteella  hehtaarin oikaistu tulos on; mukana ostot, korkomenojen, lannoitusten  ja  verojen jälkeen 5 % korolla  –  19 550 €  MIINUKSELLA!  Siitä seuraa, että   keskimääräinen  tulos on  -476, 82 €  /ha /vuosi!    Kerron siksi  että tulin helposti huijatuksi  enkä halua ketään puolustella. Myönnän,  että olen ollut savolaistenviisaudelle  puolustuskyvytön.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 29.4.2024, 14:44

    No näytä Perko se laskelma. Logiikkasi poikkeaa jotenkin normaalista kannattavuuslaskennasta ja olisi hyvä selvittää miten.

    Perko 29.4.2024, 15:14

    EDIT  Pahoittelen,   ”nyt on naamiot riisuttu”.   Laskukaavoja ja   esimerkkejä ovat kirjat tulvillaan! Teistä jokainen  saa laskeskella  tai olla laskematta ja pitää logiikkansa ettei poikkea.  Miulle  on käynyt  varmaksi se Tavastialla sattunut neitokaisten pohdinta.

    Puuki 29.4.2024, 16:07

    On tainnut ikä tehdä tehtävänsä Perkon kohdalla. Mitään uutta tai erilaista ei voi enää hyväksyä, kun on kerran jonkin kannan ottanut.
    Oikeassa olet siinä, että olet tullut helposti huijatuksi – jk-firmojen taholta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 29.4.2024, 16:19

    Mitkä naamiot? Ei sellaisia ole ollutkaan. Olen ollut kyllä kiinnostunut vaihtoehdoista, mutta kritiikki pitää olla mahdollista, eihän mikään ilman sitä kehity. Matkan varrella muutamat ovat suuttuneetkin, mutta toivon että vain asiat riitelevät eivät ihmiset.

    Arvasin että Perko ei uskalla esittää laskelmaansa, kunhan härnäsin. Oletko Perko sitten sitä mieltä, että laskelmani aukon tuottoketjussa ovat vääriä? Siis ne joissa taimikko tuottaa ensin tappiota, mutta ottaa myöhemmin kiinni tuottotavoitteen, jos korko on tarpeeksi alhainen ja jos kaikki menee hyvin.

    Visakallo Visakallo 29.4.2024, 16:48

    Perko, en todellakaan ole kehunut mitään, vaan julkaissut toteutuneita summia, kuluja  ja motteja vuosikymmenten varrelta. Jos lähtötiedoissa on vielä jotain puutteita tai epäselvyyttä, niin autan kyllä parhaan tahtoni mukaan. Jos vain mahdollista, niin haluaisin kyllä nähdä laskukaavasi. Jos silloin vuonna 1957 olisi valittu jk, ja minäkin olisin toteuttanut sitä vuodesta 1984, kun tulin tilan omistajaksi, niin kuinka paljon ko. alueen tulos olisi ollut parempi kesään 2023 mennessä?

    Timppa 29.4.2024, 16:50

    Anneli.  Hyvin kasvava taimikko ei tuota tappiota.  Tappiota tuottaa jatkuvan kasvatuksen taimettamattomuus.

    Koko ajan pitää tarkastella koko tilan tílannetta sis myyntitulot ja tasearvon muutos  Metsäisillä tiloilla tasearvoa ovat lisänneet myös kohonneet puunmyyntihinnat.

    Jovain 29.4.2024, 19:45

    Missä ovat,”viherpuniikkien politiikkaan sotkettu propaganda” tai ”jk firmojen huijaus”. Hyvin ovat loistaneet poissaolollaan, jos missään ovat olleetkaan. Paremminkin kuuluu palstan valtaapitävien keinovalikoimaan. Tuskin antaa aihetta suhtautumisessa jk metsänhoitoon.

    Timppa 29.4.2024, 20:07

     

    Missä ovat,”viherpuniikkien politiikkaan sotkettu propaganda” tai ”jk firmojen huijaus”. Hyvin ovat loistaneet poissaolollaan, jos missään ovat olleetkaan. Paremminkin kuuluu palstan valtaapitävien keinovalikoimaan. Tuskin antaa aihetta suhtautumisessa jk metsänhoitoon.

    Tässä

    mehtäukko
    28.4.2024, 10:12
    Timo Pukkala kirjoitti blogissaan 25. elokuuta (Forest Issues – Itä-Suomen yliopisto), että jatkuvan kasvatuksen metsät kasvavat paremmin tai vähintään yhtä hyvin kuin tasarakenteiset.

    Väitteensä tueksi hän esitti kaksi esimerkkiä. Niistä ensimmäisessä jatkuvan kasvatuksen menetelmällä hoidetun metsän vuotuiseksi keskikasvuksi todettiin 70 vuoden jaksolla 6,4 kuutiota hehtaarilla. Tasaikäisen, lehtomaisen kankaan istutuskuusikon vuosikasvu oli 6,0 kuutiota.

    Vertailu oli tehty Luonnonvarakeskuksen (Luke) puuntuotoksen professorin Jari Hynysen laatimalla kasvumallilla. Hynynen kuitenkin oudoksuu tapaa, jolla mallia on käytetty.

    ”Mallilla ei voi arvioida koko kiertoajan keskikasvuja, eivätkä tutkimuksemme tulokset tue Pukkalan tulkintaa kasvun tasoista. 1980-luvulta alkaneiden mittausten mukaan harvennusvaiheen tasaikäisten kuusikoiden tilavuuskasvu on keskimäärin 11,9 kuutiota hehtaarilla. Poimintahakkuin käsitellyillä koealoilla kasvu on ollut 5,8 kuutiota.”

    Pukkalan esittämiä kasvulukuja Hynynen pitää epäuskottavina.

Esillä 10 vastausta, 10,201 - 10,210 (kaikkiaan 10,600)
1 2 3 … 1 020 1 021 1 022 … 1 058 1 059 1 060