Turvemaiden osalta ollaan varmaankin hyvi lähellä aikaa, että niihin ei avohakkuita saa tehdä.

Empä usko. Tämän tutkimuksen mukaan aukkohakkuista juuri niitä ilmastohyötyjä tuleekin, kun poistetaan nuo hakkuutähteiden (residue) päästöt, jotka nollataan muutenkin metsien hiilinieulua laskettaessa eivätkä kuulu tällaiseen maapäästötutkimukseen, sillä olisivat hiilinielujen kaksoislaskentaa. Tässä tutkimuksessa ojitetun ravinteikkaan metsän avohakkuualueen maapäästöt ovat samaa suuruusluokkaa kuin samanlaisen ojitetun vertailualueen päästöt tai jopa alemmat.

Linkin Figure 8. / https://bg.copernicus.org/articles/16/3703/2019/

Viime viikolla LUKEn Raisa Mäkipää ja kumppaneiden kirjoitus ottaa takaisn jk-suosituksesia ojitetuille turvemaille, että sen voisi korvata myös tasaikäiskasvatuksella ja tiheällä naveromätästyksellä aina uudistettaessa, jolloin myös pohjaveden taso pysyisi korkealla alkuvuodet naveroiden toimiessa ja sitten myöhemmin isompien puiden haihdutuksella, kun naverot alkavat sammaloitua. Olen tätä ehdottanut täällä jo monet kerrat jk-menetelmän korvaajaksi ja tuokin  linkin tutkimus tukisi sitä.

En löydä enää tuota linkkiä Raisan& kumppaneiden kirjoitukseen.

Kyllä tämä alkaa nyt olemaan käsitelty. Suomessa on vapaus valita uskonto, metsänhoitotapa ja monta muuta asiaa. Yhteistä näkyy olevan se, että toiset perustavat ajatuksensa puhtaasti siihen, mikä nyt sattuu tuntumaan hyvältä ja toiset sitten taas pitkäjänteiseen ja vertaisarvioituun tutkimustietoon. Pääasia on ettei tätä jk-apostolien saarnaa ymmärretä minkään valtakunnan faktoihin perustuvaksi. Oma lehmä ojassa toimivat professorit pitäisi saattaa vastuuseen kirjoituksistaan. Tiede kokonaisuudessaan kärsii inflaation tuon porukan toiminnan takia. Perko ja Joo voi palata asiaan kunhan on tuloksesta ja taseesta riittävän pitkät todelliset arvot. Veikkaan, että jää esim. kasvu em. alle 6 m3/ha tasolle…No, mitäs tämä mulle kuuluu kun tähdätään vähintään tasoon 8 – 12 m3/ha/a. Hakataan kestävästi se mitä jk tuottaisi ja metsän tasearvo silti kasvaa (lisäksi mm. hiilivarasto) – inflaatio toki huomioiden!

Metsämaasta  on joutunut maksamaan  pinta-alaveroa ja kun on velaksi ostanut  pankin korot  lopuksi  myynnistä  kolmannen osan verona siihen päälle ne muut ostokset niin laskua on kertynyt.   Sijoitukset ottanut velan  sekin on sijoitus,  ostanut  puuta ja maata  korko niin niistä syntyy  tappio!  Pinta-alaveronaikaan  ei voinut tehdä tulovähennyksiä  velankorotkin  oli toisesta jostain tulosta maksettava,  Nalle W  sanoo pinta-alaveron olevan maailman paras, se kusettaa  metsäläisiä eniten ja pakottaa plantaasin puut  liikkeelle.  Lipponen pani paremmaksi korotti % ja lisäsi entisen päälle pääomaveron!    Hölmöläiset  selittää, tarvitaan  koko tilan tuotto  jotta  pystyy 1, 5 % aukon alaa rahoittamaan. Näin on!

Niin se näyttää menevän, parhaita jk asiantuntijoita ovat jk asiantuntijat, joilla ei ole omakohtaista kokemusta jk metsänhoidosta. Huonosti täsmäävät myöskään käsitykset jk metsänhoidon toteuttamistavoista.

Juuri tämän takia ainakin minä yritän täällä kysyä jk-asiantuntijoilta, miten sitä pitää oikealla tavalla käytännössä harjoittaa, ja kuinka paljon paremmin se tuottaa taloudellisesti verrattuna jaksolliseen kasvatukseen samanlaisilla maapohjilla ja muutenkin samoissa olosuhteissa. Valitettavasti asialliset vastaukset ovat tähän asti jääneet vähäisiksi. Olen itse aikoinaan uskonut jatkuvaan kasvatukseen, mutta joutunut valitettavasti pettymään. Juuri tämän takia haluisin nyt kuulla oikeilta jk-asiantuntijoilta, mitä tein silloin aikoinaan väärin. Tästä olisi todella paljon apua nyt niille, jotka ovat aloittamassa jk:ta omissa metsissään, etteivät toistaisi ainakaan samoja virheitä kuin minä.