Jospa niitä taimia istutettaisiinkin kerralla enemmän. Auttaisiko se ? Osa menetetään mutta ei kaikki.  Kyllä täällä pohjoisessa keski-suomessa mäntyvaltaisilla alueilla on erinomaisia taimikoita kasvussa. On toki syötyjäkin ja vuodesta toiseen tuntuu samat taimikot kiinnostavan. Arvioisin että yhtiön ja valtion taimikoista noin 10 % :lle kohdistuu syöntipainetta. Toki pahimmat kohteet ovat muutaman prosentin luokkaa.

Jovain voisi jo vaihtaa kokonaan aihetta. Kävisikö vaihteeksi vaikkapa metsäteiden hoito ja sen ongelmat Suomessa?

<p>Niin, tai miksei uudestaan lämmittää aihetta otsakkeella: Alv:lla tienaaminen ja sen ongelmat todellisuuden kanssa. </p>

Perko, en kampanjoi valetta enkä häiriköintiä. Etsin totuutta. En pravdaa vaan sitä toista, oliko se istanka (Ranen vaihtoehdoista)? Metsänhoito ei saa olla uskomustiedettä. Lue uudelleen kirjoittamani kommentit Hesarista ja blogini ”Miksi avohakkuita tarvitaan” niin selkenee: metsanomistaja.blogspot.com.

Tärkein jatkuvuuden loppumista tukeva seikka on se että optimaalinen puuston rakenne lienee vaikeaa pitää yllä pitkään. Kasvu on hyvä tiheässä asennossa mutta taimia ei synny, ja vastaavasti jos on harvaa taimia kyllä syntyy mutta kasvua ei kerry riittävästi. Tietty metsikkö voi olla välillä enemmän kallellaan kasvatukseen ja välillä enemmän uudistamiseen, mutta suunnilleen näin – teoriassa.