Kerropa Perko nyt meille, miksi jk:sta ei ole tullut metsänkasvatuksen valtamenetelmää?

Kuka- tai ketkä sitä ”sotkua täällä tarjoilee”?

Ei kukaan jk:ta ole estämässä. Talouden realiteetit vain on pakko tunnustaa. Kun toteuttaa menetelmän vaatimat toimet itse , on lopputulos varmasti mieleinen. Ulkopuoliset ilmaiset ihmeidentekijät eivät ole ratkaisu.

Puunostajat ovat kiinnostuneita vain halvasta raaka-aineesta. Siksi jotkut jk:ta valmistelevat hakkuut puustoisesta metsästä lakirajalle kiinnostavat. Ostavat puut harvennuspuiden hinnalla ja teettävät työt aukkotaksalla. Toista kertaa tuskin jäljilleen palaavat.

Suorittava hyvä, kuvaamiasi realiteettejä ei ole olemassa, ainakaan mitä tulee hallittuun jk metsänhoitoon. Ei ole myöskään ilmaisia ihmeiden tekijöita, jotka pilaisivat jk metsänhoidon. Mutta tuo jälkimmäinen on kirjoitustasi on valitettavan totta. Hyväksi käyttäjiä Suomalaisessa metsänhoidossa on paljon.

Sellufirmojen ponsoroimilla ja mhy järjestämillä ”aukon kuviotanssikursseilla”    on  ollut suorastaan synnillistä mainita eri-ikäis-  tai jatkuvapeitteisen  metsän taloudellisista eduista.    Sallittua oli nimitellä hakkuita hävitykseksi harsinnalla ja raiskioiksi.  Poikkeavat hoitoon  ja yritykset jatkaa  ilman selluhuumaa joutuivat hakkuukieltoon.   Vuoden 1950 ja 2014 välisen ajanjakson aikana Suomessa rauhoitettiin yhteensä noin 2,8 miljoonaa hehtaaria yksityisten omistamaa metsää vanhan metsälain perusteella.  Peitteisen mainitsija  liikkui jo lähellä rangaistusta ja kiinniottoa!   En ole ollenkaan varma johtuuko sekapuisten peitteisten metsän harvalukuisuus  noista sattumista.  Lukujen perusteella kuitenkin  voisi ehkä olettaa, että  jonkinmoista  pakkovaltaa muistuttavaa on ollut.  Vanhan metsälain perusteella rauhoitettiin Suomessa yhteensä noin 60 000 metsätilaa vuosien 1950-2014 välillä.