Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Viewing 10 replies - 10,421 through 10,430 (of 10,637 total)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • mehtäukko

    Puutuomas: ”…Täällä palstalla jotkut selvästi haaveilevat että jk lailla kiellettäisiin, heille ei riitä ymmärrystä. Haluavatko he todella kieltää tämän mielekkään kuntoilumuodon”.       Miksi tuollaista vääristelyä keskustelupalstan aiheesta? Suosittelen muutoinkin kuntoilua enempi raivaussahan kanssa. Jk:n ”älykkään menetelmän” ruotiminen on vähintään oikeutettua, sillä puolueeton KMielikäisen sana painaa uskottavuudessa toisin kuin Pukkalalla, jonka oma lehmä on selällään ojassa putiikkinsa vuoksi.

    Perko

    Pohdin  hetki sitten, miten se alkaisi, Puuki pelastit; ” jk:a paikkansa pitämättömillä väitteillä joita täälläkin jotkut viljelee. Se on harhauttamista.”  Puukin ajatuksesta   puutuu  se mistä meitä Luther muistutti; ”Mitä se on?”   Puuki niin, että mistä puhut?  vapaasti ilmaistuna.

    Toinen  juttu, miksi  Suomessa on vallalla yhden opin puidenkasvatus?    ja kolmas: mikä  on tavoite  tällä kasvatusopilla?

     

    A.Jalkanen

    Mikä on Jovain se väärä käsitys joka vaatii oikaisua?

    Puuki

    <p>Harhauttaminen on mm. sitä, että vertailuissa kerrotaan miten jk:ssa ei tule kuluja ja verrataan aina tasaikäisen metsän kohdalla niissä tehtäviin alaharvennuksiin (Esim. Pukkalan esityksissä).   Sitten jotkut omaksuu näitä esityksiä totuutena.    </p><p>Taloudelliselta kannalta katsoen jk on hyvin harvoin yhtä hyvä menetelmä kuin tasaikäinen metsänkasvatus.  Olen selvittänyt asiaa mielenkiinnosta jo vähintään  vuosikymmenen ajan.  Monet seikat puoltavat tasaikäisen kasvatuksen paremmuutta kiertoajan mittaisella jaksolla tarkasteltuna .  Sitä ei voi muutamat jk-fanit omilla mielipiteillään muuksi muuttaa.  </p>

    Perko

    No hyvä ” Olen—- vuosikymmenen ajan.  Monet seikat puoltavat tasaikäisen kasvatuksen paremmuutta kiertoajan mittaisella jaksolla tarkasteltuna ”.  ””Sitä ei voi muutamat jk-fanit omilla mielipiteillään muuksi muuttaa.  ”

    Edellinen  puhdas vahva  tieto kesti 70 vuotta!  Puukin askelkuviot tuottavat kasvukauden  mitalla heikon tuloksen  ja useimmiten tappion ellei  ” lapsi- tai siirtomaalaistatyövoimaa” käytetä.  ”Monet seikat”   on vaikea muuttaa rahaksi esimerkiksi.    Totta on ; ” jk on hyvin harvoin yhtä hyvä”  niitä yli 30 vuotisia   kun ei ole just ollut 70 vuoteen!   Mutta nyt on jo kolmenkerran myyntejä.

    Vastaan Puukille  alla :  on  2014 – 2023  myynneistä todisteeksi rahhaa .  Rahalla on mukava  toteuttaa  käytäntöön mietelmiä!  ei kun päivastoin.

    Puuki

    <p>Minulla on käytännön koealoja ja osaan laskea kannattavuusvertailut ym. Sinun Perko ”mietelmäsi” ei perustu muuhun kuin mutuun ja ennakkoasenteisiin. </p>

    Timppa

    Puutuomaalle sanoisin, että minulla on metsistä dataa vain 90 vuoden ajalta ja omakohtaisia kokemuksia  60 vuoden ajalta.  Olen kulkenut metsissä vuosikymmenet ja miettinyt erilaisia uudistamistapoja.  Jos olet tutkaillut metsää vain 10 vuotta, niin ei sen perusteella kannata tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä.  Tuo 90 vuotta antaa jo perspektiiviä.  Siitä, kun metsiämme alettiin uudistaa 61 vuotta sitten, niin niiden kasvu on lisääntynyt siitä n 70 %.  Vaikka on muitakin tekijöitä, niin kyllä uudistushakkuut ovat ylivoimainen kasvua ja metsien hyvinvointia lisäävä tekijä.

    Olen täällä moneen kertaan kirjoittanut, että Luken tutkimusmetsässä on päästy hehtaarikasvuun 4-5 m3/ha/v, vastaavasti meillä huonommissa 6,5 m3/ha/v-tasolle.  Nämä ovat siis mitattua dataa.  Ei virtuaalitodellisuutta.  Omassakin metsässä silmä voi puoltaa, jos pitää systeemiä parempana.  Siksi vain tarkka mittaus kertoo totuuden.

    En tietenkään väitä, etteikö jossain tilanteessa kannattaisi tehdä poimintahakkuuuta.  Fakta on kuitenkin, että systeemi lopulta kaatuu ensinnäkin jatkuvan kasvatuksen huonoon taimettumiseen ja niiden taimien erittäin huonoon kasvuun.  Sitten on tuhoriskit ja metsän huono keskikasvu jaksolliseen verrattuna.  Nämäkin ovat ns kovaa faktaa, jota mitkään puheet eivät muuta.

    Kun teet ajatuskokeen, että uudistatko ikääntynyttä metsää vai teetkö siihen poimintahakkuun, niin mietipä tällaista tilannetta.  Sinulla 4 ha metsää.  Joko teet siihen poimintahakkuun tai tai teet hehtaarin aukon, uudistat sen ja jätät 3 ha parhaine puineen kasvamaan.  Mietipä tilannetta 10 vuoden kuluttua.  Aukossa on monimetrinen taimikko.  Mitä näet siellä poimintametsässä?  Jotain pieniä ja mahdollisesti lahovikaisia kuusentaimia, joista pitäisi tulla sinulle uusi hieno metsä:   Ehkä sinulla on niin vahva usko, että luulet niin käyvän.  Minä luotan vain faktoihin.  Siis siinä aukossa kasvavaan taimikkoon.

    Olen kertonut täällä, että erääseen 8 vuotta aiemmin poimintahakattuun metsään ei ollut tullut käytännössä lainkaan uusia taimia.  Tämä ei kuitenkaan haitannut menetelmää estoitta kehunutta metsätieteen professoria.  Uskolla on ihmeellinen voima.  Se estää toisia näkemästä ilmiselviä tosiasioita.

    Perko

    Timpalle  olis  sattuvampi  foorumi; Aukon tuottomenetelmät.   Harvoin olet  kirjoittanut tuoreita uutisia  monikerrosmetsän  uusista menetelmistä.   Niitä voisi  purkaa tänne.

    Timppa

    Harvoin olet kirjoittanut tuoreita uutisia monikerrosmetsän uusista menetelmistä. Niitä voisi purkaa tänne.

    Ei ole tullut vielä 80 vuoteen vastaan sellaista metsää..

    A.Jalkanen

    Sanotaan että metsämme olivat VMI1 aikaan erirakenteisia, mutta ne olivat kyllä ainakin maan eteläpuoliskossa olleet jo ihmisen vaikutuksen alaisia. Luonnonmetsiä on sittemmin tutkittu ja havaittu, että ne ovat usein erirakenteisia mutta myös enemmän tai vähemmän tasarakenteisia löytyy. Jatkuva kasvatus lisäisi rakenteellista vaihtelua ja peitteisyyttä joten siinä mielessä sille toivoisi menestystä.

Viewing 10 replies - 10,421 through 10,430 (of 10,637 total)