› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 1,041 - 1,050 (kaikkiaan 9,903)
1 2 3 … 104 105 106 … 989 990 991

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 9.7.2021, 08:44

    Jatkuva kasvatus valtaa nurkkaa Suomen metsissä

    Laki salli peitteisen metsätalouden harjoittamisen vasta vuonna 2014.

    HS Pääkirjoitus 7.7.

    JATKUVA KASVATUS  ja avohakkuut jakavat edelleen metsäammattilaisten mielipiteitä, mutta yksityisten metsänomistajien keskuudessa jatkuvan kasvatuksen suosio pikkuhiljaa kasvaa. Laki salli vasta vuonna 2014 metsätalouden harjoittamisen jatkuvan kasvatuksen menetelmällä. Sitä ennen isoimpien puiden poiminta metsästä oli kiellettyä. Hiljattain tehdyssä kyselyssä 14 prosenttia metsän­omistajista sanoi siirtyneensä jatkuvaan kasvatukseen jo kaikilla maillaan. Valtion metsiä hallinnoiva Metsähallitus on aloittanut jatkuvan kasvatuksen eli peitteisen metsä­talouden pitkäaikaisen kokeilemisen kolmella 5 000 hehtaarin alueella.

    JATKUVASSA kasvatuksessa metsään ei hakata aukkoja, vaan sieltä poimitaan suurimmat puut. Isoista tukkipuista saa puukaupassa suurimman hinnan. Myös korjauskustannus kuutiota kohti jää vähäisemmäksi kuin kuitupuuta myydessä. Professori Timo Pukkala sanoo, että tutkimusten mukaan metsänomistaja saa jatkuvalla kasvatuksella metsästään pitkällä aikavälillä suuremman tuoton kuin pääte­hakkuilla. (HS Kuukausiliitte 7/2021) Syy on ennen kaikkea siinä, että kalliit uudistus­kustannukset säästyvät. Metsään hakattu aukko on uudistettava muokkaamalla maa ja istuttamalla taimikko. Lisäksi taimikkoa on hoidettava useaan otteeseen torjumalla sieltä puuntaimia tukahduttavaa heinikkoa ja vesakkoa. Jatkuvassa kasvatuksessa nämä työvaiheet jäävät pois. Lisäksi metsän luonto- ja virkistys­arvot säilyvät. Avohakkuun jälkeen mustikka­maat ovat mennyttä, ja muokkaus tekee alueesta kulkukelvottoman.

    METSÄTEOLLISUUTTA jatkuvan kasvatuksen yleistyminen ei ilahduta. Puun tuotto kyllä jatkuu, mutta sellun raaka-aineeksi sopivan kuitupuun tarjonta todennäköisesti vähenee. Hyvä toisaalta olisi, jos metsäteollisuus löytäisi sellun sijalle korkeamman jalostus­asteen tuotteita, joissa hiilikin pysyisi sidottuna pitkään.

    Puuki 9.7.2021, 09:28

    Teorisssa jk toimii tietysti noin erinomaiseti kuten HS:n artikkelissa kerrotaan.  Käytännössä, kuten on tunnettua, ei toimi kuin suht. harvoissa tapauksissa.  Mustikkamaiden menetyksestäkin voi olla perustellusti toista mieltä ; mm. parhaat mustikkasadot saatiin aikoinaan äestysalueelta josta oli mä- siemenpuut korjattu pois.  Th:n se vaatii ja aikoinaan tehdyn ensiharvennuksen mutta hyvin elpyy mustikan kasvukin. Enemmän on kiinni kasvupaikasta ja muista tekijöistä kuin  hakkuutavasta tuleeko mustikkaa ja muita marjoa metsään.     No ne kulkukelvottomuuspuheet on tod. näk. Pukkalan samaa markkinontimielessä tehtyä juttua joilla ei ole todellisuusperää kuin siteeksi nykyaikana , kun aurauksia ei enää juuri tehdä.

    HS:n kuukausiliitteessä haastateltu kirjailija vertasi metsän ja marjasadon arvoja siten, että kuutio mustikkaa on paljon arvokkaampaa kuin kuutio puuta.  Tottahan se on että 1000 l mustikkaa olisi melko arvokas kasa . Mutta aika suuren alueen se vaatisi olipa metsä sitten miten tahansa käsitelty. Ja jos ei ole käsitelty ollenkaan, niin sitten ei ainakaan onnistu kuution mustikkaläjän kasaaminen isoltakaan alueelta.     Aikamenekki lisäksi ;  mustikan kerääminen on hidasta.    Viinikin on halpaa Espanjassa mutta siihen pitää laskea  mm. hankintakulut mukaan, jos ajatellaan myös taloudellisessa mielessä asioita eikä vain pelkästään teoriassa.

    Jk:n mainoksiin pätee tämä sanonta hyvin  :” Kun kurttuvoide ei enää oikein tuo toivottua tulosta, voi kokeilla vaseliinin hierasemista rilleihin”.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.7.2021, 09:36

    Laitan tähän jatkoksi vielä kommenttini eiliseltä 8.7. sanamuodoltaan korjattuna ja ”jokamiehellä” ja ”tuottavuudella” lisättynä, koska siitä voi saada väärän käsityksen, ja HS:n julkaisemia kommentteja ei enää voi muokata.

    Kommentti HS 8.7.

    Metsälehden asiantunteva lukijaraati on huomauttanut, että puunkorjuun yksikköhinta on jatkuvassa mallissa muutaman euron korkeampi kuin jaksollisessa mallissa kiertoajan yli laskettuna. Korjuun hinta riippuu aika suoraviivaisesti yhden poistettavan puun koosta.

    Lisäksi on huomautettu, että jatkuvan kasvatuksen metsäkään ei kasva hyvin ilman taimikonhoitoa. Jatkuvan kasvatuksen oppi-isä professori emeritus Erkki Lähde on kyllä sanonut, että metsässä ei pidä tehdä mitään mikä ei tuota rahaa. Tällainen investointien minimointi johtaa valitettavasti kustannusten lisäksi myös tuottojen minimoitumiseen.

    Avohakkuiden kieltäminen on jo logistisestikin mahdotonta, koska se johtaisi vuotuisten hakkuupinta-alojen moninkertaistumiseen.

    Professori Pukkalan esittämä vapaan kasvatuksen malli on hyvä: tehdään se mikä on kulloinkin järkevää ja huomioidaan myös muut käyttömuodot kuin puuntuotanto. Mustikkakin palaa tuoreisiin metsiin, kun taimikko harvennetaan ja runsastuu entisestään ensiharvennuksen jälkeen erityisesti männiköissä. Tiheässä kuusikossa ei ole mustikkaa, joten harvahko jatkuvapeitteinen metsäkin on sille oikein hyvä.

    ”Jokamiehen” kannalta molemmat talousmetsätyypit, siis sekä jatkuvapeitteinen harvahko metsä että hoidettu ja harvennettu jaksollinen metsä, ovat siinä mielessä hyviä, että niissä mahtuu yleensä aina hyvin kävelemään, toisin kuin monissa luonnonmetsissä jotka ovat nuorena aikamoisia tiheiköitä joista ei läpi pääse. Onhan tuore aukkohakkuu melko ruma, mutta niin on harveikoksi vedetty jatkuvapeitteinenkin metsä, ja mielenmaisemaa painaa sen kohdalla vielä huoli mahdollisesta heikosta metsän uudistumisesta.

    Tuottavuus = BKT/tehtyjen työtuntien määrä. Miten tuottavuus kehittyy metsäteollisuudessa? Ehkäpä nostamalla tuotteen hintaa? Tämä tarkoittaisi sitä, että meidän pitää tehdä juuri niin kuin metsäteollisuus nyt tekee: nostaa sekä mekaanisen puolen että kuitupuolen jalostusastetta ts. tuottaa arvokkaampia tuotteita.

    Kun rummutetaan ilmastosyistä pitkäkestoisten tuotteiden perään, pitää muistaa että tällä hetkellä 3/4 metsäteollisuuden liikevaihdosta ja arvonlisästä tulee muualta kuin mekaaniselta puolelta, ja nimen omaan siellä muualla eli kuitupuolella on suurimmat viennin kasvumahdollisuudet.

    Volyymiä ja hakkuiden määrien nostoa ei välttämättä niin paljon tarvita vaan jalostusarvon nostoa. Metsien kasvua on jonkin verran mahdollista myös edelleen lisätä mm. tuhkalannoituksin, mutta myös monimuotoisuuden lisäämiselle pitää jättää tilaa. Se ja hiilinielu voivat olla yksi kauppatavara puuraaka-aineen ohella.

    Gla Gla 9.7.2021, 10:01

    Olipa surullista luettavaa Hesarin kirjoitus.

    ”JATKUVASSA kasvatuksessa metsään ei hakata aukkoja, vaan sieltä poimitaan suurimmat puut. Isoista tukkipuista saa puukaupassa suurimman hinnan.”

    Molemmat totta, mutta silti tuossa luodaan mielikuva, joka ei ole sama kuin kokonaiskuva.

    ”Myös korjauskustannus kuutiota kohti jää vähäisemmäksi kuin kuitupuuta myydessä.”

    Sama juttu.

    ”Syy on ennen kaikkea siinä, että kalliit uudistus­kustannukset säästyvät.”

    Näin tapahtuu vain mallinnuksissa, joissa halutaan saada jk kannattavaksi.  Oikeissa metsissä luontaiset taimet eivät osaa sijoittua paikkoihin, joista suurinta osaa ei tarvitsisi raivata tai joissa ne eivät pilaisi tulevaa tukkipuusatoa. Oikeissa metsissä myöskään taimettuminen ei ole kattavaa, vaan paikoin alueet taimettuvat aivan liian hitaasti talousmetsän tavoitteita ajatellen. Varsin suurta vaihtelua on siis taimettumisessa.

    On hämmästyttävää ja huoletuttavaa, että korkeakoulutetutkin ihmiset muuta saavat valtakunnan suurimmassa sanomalehdessä väittää vuonna 2021.

    ”Avohakkuun jälkeen mustikka­maat ovat mennyttä, ja muokkaus tekee alueesta kulkukelvottoman.”

    Mustikka, samoin puolukka palautuvat. Toisaalta esim. kuusivaltaisen metsän suojelun seurauksena valo vähenee liiaksi ja mustikka häviää, kunnes metsä tuhoutuu metsäpalon, myrskyn tai hyöneistuhon seurauksena ja jonka jälkeen pioneerilajivaiheen jälkeen metsä järeytyy sopivasti. Tällöin metsästä tulee myös kulkukelvoton. Aikaa tähän prosessiin kuluu paljon enemmän kuin avohakkuun jälkeiseen mustikan palautumiseen tai avohakkuualan varttumiseen peitteiseksi ja kulkukelpoisuudeltaan hyväksi. Samoin varttuneessa metsässä yksittäiset tuulenkaadot. Ei nämä ole siis ollenkaan yksiselitteisiä asioita, joissa kannattaa korostaa vain avohakkuun seurauksia. Lisäksi suurin osa hakkuista on harvennuksia, mutta vain avohakkuista puhuminen antaa mielikuvan ihan jostain muusta.

    ”Hyvä toisaalta olisi, jos metsäteollisuus löytäisi sellun sijalle korkeamman jalostus­asteen tuotteita, joissa hiilikin pysyisi sidottuna pitkään.”

    Metsäteollisuus tekee varmasti asian eteen töitä joka päivä, siitä ei kenenkään tarvitse olla huolissaan. Mutta sellu on välttämätön tuote, jonka merkitys vain kasvaa pyrittäessä korvaamaan uusiutuvilla uusiutumattomien käyttöä. On hämmästyttävää, ettei tätä asiaa Hesari käsittele millään tavalla.

    https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005601102.html

     

    Gla Gla 9.7.2021, 10:03

    ”Hiljattain tehdyssä kyselyssä 14 prosenttia metsän­omistajista sanoi siirtyneensä jatkuvaan kasvatukseen jo kaikilla maillaan.”

    Mistä tässä mahtaa olla kyse? Kuulostaa epäuskottavalta.

    Kurki 9.7.2021, 10:37

    Mustikka, samoin puolukka palautuvat.

    Yleensä siellä päätehakkuuppuuston sisällä ei mustikkaa tai puolukkaa ole, vaikka varsikkoa olisikin. Ja vaikka olisikin, niin määrät ovat parhaimmillaankin niin vaatimattomia ettei niitä kannata poimia.

    Aukoissa jo muutaman vuoden jälkeen on puolukkaa, mustikkaa ja vadelmaa poimittavaksi kymmeniä sankkoja hehtaarilta parhaimmillaan, jos muut luonnon olosuhteet marjasadolle ovat kohdallaan.

    Toisen hakkuun jälkeen mustikkaa alkaa löytyä hyvin valoisista mäntymetsistä.

    Autuaasti on unohdettu taas, että jatkuva onnistuu vain kuusella ei valopuilla mänty ja koivu.

    Timppa 9.7.2021, 12:39

    Se Berzan juttu oli liikaa Hesarin sensoreille.  Tämä kommenttini meni läpi:
    <div class=”py-16 ui-text-40″>Kommentti mustikkamaista ja avohakkuista.
    Pääkirjoituksessa väitetään, että avohakkun jälkeen mustikkamaat ovat mennyttä ja alue kulkukelvoton. Ainakaan Keski-Suomessa kumpikaan väite ei pidä paikkaansa.
    Täällä syntyy aukkoihin usein hyviä mustikkapaikkoja. Esimerkiksi viime vuonna parhaiten niitä löytyi 5 vuotta aiemmin tehdystä aukosta. Sitä ennen kerättiin mustikkamme toisesta vuonna 2010 tehdystä aukosta. Tällaisia hyviä mustikka-aukkoja on ollut vuosikymmenten aikana useita. Tietysti säät määrää paljolti tuleeko mustikkaa ja mistä sen minäkin vuonna löytää. Joku tutkimus kertoi, että mustikan peittävyys on vähentynyt vuodesta 1950. Itsestään selvä tosiasia, koska samaan aikaan puuston määrä on lisääntynyt miljardi m3. Kaiketi oli parempi silloin 1950 lähtien keskittyä puiden kasvattamiseen.. Millainen mustikan marjasato on verrattuna esimerkiksi vuoteen 1950 ei taida olla olla tutkimustulosta. Muistan hyvin sen ajan metsät. Kyllä niissä mustikan varpuja oli, mutta sellaiset paikat, joista kannatti poimia, olivat harvassa.

    Metsiin on tosiaankin tehty mätästyksen yhteydessä liikkumista haittaavia kuoppia. Ei tietenkään estäviä. Tässä asiassa on parannusta tapahtunut. Ainakin meidän metsissä tehdään ns kääntömättäitä, Kaivinkoneen erityisellä kauhalla otetaan maasta ”lätty” ja se käännetään ylösalaisin samaan paikkaan. Saadaan taimelle hyvä kasvupaikka, joka jouduttaa sen kasvuun lähtöä ja jälki ei näy enää parin vuoden kuluttua. Kivikoissamme ei tätä menetelmää voi käyttää. Niistä pyritään hellävaraisesti raapimaan kivennäismaa esiin.</div>

    Kurki 9.7.2021, 14:44

    Metsien kasvua on jonkin verran mahdollista myös edelleen lisätä mm. tuhkalannoituksin,

    Kyllä metsien kasvun pitäisi nousta sitä samaa rataa kuin tähänkin asti eli 1 milj.m3 vuosivauhtia, kunhan uudistetaan avohakkuilla, muokkaamalla ja jalostetulla siemenellä, sillä paljon ainankin täällä pohjois-Suomessa on vajaatuottoista metsämaita. Tuskin tämä JK-kasvatus ehtii kasvun nousua turmella kovin pian.

    Nyt koko 2010-luvulla on ollut kasvukauden aikana normaalia lämpimämpää ja riittävän kosteaa, että luonto itsekin on nostanut metsien kasvua. Sen näki täällä 2019 männyntamikoissa että edellinen kuiva kuuma kesä 2018 kasvatti vuosikasvuja pisimmillään 80 cm. Hirvikanta vaan pitäisi saada kuriin, että mäntyä ja koivua voisi myös kasvattaa, sillä kuusi ei kasva kuivilla mailla niin hyvin kuin mänty.

    Lisäksi lannoittamalla 100 000 ha vuosittain (kemera-tuki) nostaa vuosikasvua 2 m3/ha 10..15 vuodeksi ja jo 5 vuoden kuluttua lannoituksen vaikutus olisi n. 1 milj.m3 lisäkasvua vuodessa.

    Näin vuonna 2030 Suomen metsien kasvu voisi olla 125 milj.m3/v.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.7.2021, 16:00

    On varmaan mahdollista lisätä puuston kasvua, mutta tapahtuuko noita investointeja? Joidenkin mielestä metsiä hakataan jo nyt liikaa ja puun hintakehitys laahaa.

    Timppa 9.7.2021, 17:10

    Jätin jutustani pois viitteen Pukkalaan.  Nyt meni läpi:

    ”Tällainen on Metsälehden keskustelupalstalla nimimerkki Berzan havainto jatkuvan kasvatuksen yrityksestä:
    ”Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”
    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.
    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.
    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.
    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.
    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.
    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?
    Meikäläisellä on kokemus samantapaisesta, luultavasti lievemmästä, yläharvennuksesta Saarijärveltä n 20 vuoden takaa. Hakattiin suurimmat kuuset ja arveltiin, että pienemmät alkavat kasvaa. Toisin kävi. Osa niistä kuoli auringon paahteeseen, osa kaatui tuulesta. Pari vuotta katseltiin tilannetta ja tilattiin moto tekemään aukko. Nyt siellä kasvaa virkeä nuori kuusikko.

    Päätettiin, ettei koskaan enää tuollaisia hakkuita meidän metsiin.”

Esillä 10 vastausta, 1,041 - 1,050 (kaikkiaan 9,903)
1 2 3 … 104 105 106 … 989 990 991