› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 1,051 - 1,060 (kaikkiaan 10,244)
1 2 3 … 105 106 107 … 1 023 1 024 1 025

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 24.7.2021, 14:03

    https://aijaa.com/gYm5he

    Jatkuvaa kasvatusta tai sitten ei.

    Visakallo Visakallo 24.7.2021, 14:12

    Seuraavan hakkuun jälkeen ei taida enää pokka pitää otaa alueesta kuvaa ja etenkään julkaista sitä.

    Puuki 24.7.2021, 14:17

    Ylispuuharvennus on tehty yksi kasvukausi sitten.  N. 100 m³/ha tiheyteen jäi metsä joka oli aiemmin ensiharvennettu 15 vuotta sitten . Eli kyseessä oli 2.harvennus.  Jatko riippuu mistä roikkuu.  Voi olla että päätehakkuu tai norm. 3. harvennus .

    Pääpointti on tuossa se, että aina ei kannata tehdä alaharvennusta, kun voidaan tehdä yläharvennuskin.  Jk:a sen  ei  välttämättä tarvitse olla.  Ei tuohonkaan olisi tullut yhtä paljon alikasvosta ja eri puulajeja ellei olisi aikoinaan maata muokattu. Luontaisesti syntyneitä kaikki puut s-puuhakkuun jälkeen.

    kim1 24.7.2021, 16:21

    Niin otsikon aiheeseen…,pitää varmaan 200 vuoden päästä palata aiheeseen..,kuinka se joillakin sankareilla on onnistunut…päätehakkuun siirtäminen erilaisilla harvennus tyypeillä ei sitä kuitenkaan ole..,sitähän jokainen jolla on eri-ikäisrakenteista sekametsää  syystä tai toisesta harrastaa jonkin aikaa / verran..

    Puuki 24.7.2021, 16:32

    Niin mitä sitä ei ole erilaisilla harvennustyypeillä ?  Elämääkö 200 vuoden päästä ? Ei varmaan kellään  tyypillä jotka tänne runoilee nyt.

    Kalle Kehveli 24.7.2021, 17:12

    Ylispuuhakkuun teen minäkin tänä vuonna. Parin vuoden päästä reipas lannoitus ja 10 vuoden päästä kaikki nurin. Saapa nähdä saanko näin tukkikertymän paremmaksi. Tämä on jatkuvaa kasvatusta parhaasta päästä. Metsänkasvuhan jatkuu sitten uudesta siemenestä.

    Jovain 24.7.2021, 19:37

    Ei metsän vajaatuottoisuus ole välttämättä metsän päätepiste. Vaikka ns. ”virallinen” ohje kehottaa uudistamaan. Viljelyn kustannukset ovat huomattavat, niin myös hoidon kustannukset ennen e-harvennusta ja jonka tuotto on sitten vähäinen.

    Jatkokasvattamalla, jos edellytykset ovat olemassa, mainitut kustannukset voidaan ohittaa ja saadaan metsälle tuotto, joka on aivan muuta, kuin eh. tuotto ja se tulee ilman viljelyn ja hoidon kustannuksia.

    On myös totta, että jk on uudistettava ja se tulee useinmiten avovaiheen viljelyn tai kylvön kautta. Mutta myös metsään voi muodostua tai olla jo valmiina, kehityskelpoinen taimisto tai nuori metsä. Totta on myös kiertoajan jatkaminen ja ylispuuhakkuut.

    Kuka sen sanoo, mitä kaikkea lopulta on, kun samoja hoitomuotoja käytetään molemmissa, jatkuvassa ja jaksollisessa ja ovat siinä mielessä päällekkäisiä. Niin on myös metsänhoidon  eriyttäminen.

    Puuki 24.7.2021, 19:57

    Onhan  niillä vissi ero ja hyvä pitää mielessä eri käsitteet , että tiedetään mistä puhutaan milloinkin.   Kuten on selostettu ennenkin esim. tällä palstalla;  jk tarkoittaa jatkuvapeitteisenä kasvatusta kiertoaikana ja sen ylikin (PL pienaukot, jossa rajana on max 30 a).  Jos latvuskerroksia on 3 tai sen yli = erirakenteista metsää puhutaan jatkuvasta kasvatuksesta. Kork.  2 latvuskerroksen metsä on tasaikäistä .  Jk:n ei kuulu maanmuokkaus eikä viljely eli taimikon istutus/kylvö (vaikka niitäkin todellisuudessa tarvitaan joskus ; samoin kuin th:ja vaikka niitäkään ei lasketa yl. mukaan kannattavuusvertailuissa). Molempia tapoja  voidaan toki käyttää rinnakkain , joskus samalla kuviollakin.

    Jovain 24.7.2021, 21:07

    On totta, että en tunne metsälakia, sen paremmin kuin puukaupan ns. virallisia menettelytapoja. Vaan olen mennyt enemmän kokemuspohjalta, tuskin kuitenkaan lakia rikkoen. Sekin on totta, että on aiheuttanut sekaannusta ja väärin ymmärryksiä, mutta se ei ole ollut tarkoitus. Ei sekään, että olisin kaikesta samaa mieltä.

    nuori isäntä 24.7.2021, 21:27

    Tätä mielipidettä ei koskaan julkaistu. Todistaa, että HS valikoi julkaisemiaan kirjoituksiaan toimittajien ideologian pohjalta..

    <b>Vihreiden kannattama Eu:n metsästrategia on katastrofi Suomen metsien hiilinieluille</b>
    <div>

    Mikäli Suomelle ja suomalaisille on tärkeitä luonnonmonimuotoisuus, hiilinielut ja perustuslaki omaisuuden suojineen tulee Eu:n metsästrategialuonnosta vastustaa. Vihreät, Ville Niinistön, Maria Ohisalon ja Krista Mikkosen johdolla toimivat ideologiansa puolesta, ei suomalaisten ja yli 600000 metsänomistajan, 140 000 työpaikan, luonnon tai hiilinielujen puolesta. Ilmastonmuutoksesta huolimatta he ovat valmiit uhraamaan Suomen hiilinielut. Toimintaa tukee Vasemmistoliitto Modigin suulla. Suomessa siirryttiin noin 1950 luvun aikana jaksolliseen kasvatukseen metsissä, kun metsät olivat tuhoutua jatkuvan kasvatuksen (harsinnan) seurauksena. 1920- luvulla Suomen metsien puusto oli 1,4 miljardia ja vuotuinen kasvu noin 50 miljoonaa kuutiota. 1970-luvun alkupuolellakin metsien keskipuusto oli 75 kuutiota hehtaarilla, kun nykyisin se on noin 120.  Puuta suomalaisissa metsissä on nyt noin 2,5 miljardia kuutiometriä ja vuotuinen kasvu tuplattu 1950-luvulta ollen nyt 110 miljoonaa kuutiota. Jaksollinen kasvatus, joka jäljittelee metsän luontaista kiertokulkua sisältää myös uudistusvaiheen. Tämän vaiheen ansiosta metsiin pääsee syntymään myös valoa tarvitsevia kasveja ja puita kuten mäntyä, koivua ja haapaa. Tutkimustulosten mukaan 1970 luvulta lähtien lehtipuiden – ja monimuotoisuudelle tärkeän kuolleen puun osuus metsissä on kasvanut. Myös puiden järeys metsissä on kasvanut. Metsät eivät siis ole taimikkoa tai vesakkoa vaikka jotkut niin irvailevatikin.

    Kieltämällä talousmetsissä uudistusvaihe, poistuu valokasvien ja -puiden mahdollisuus syntyä. Eläimille erittäin tärkeät metsien reuna-alueet poistuvat. Suomessa on tutkittu jatkuvaa kasvatusta simuloinnin lisäksi myös ihan oikeilla koealoilla. Jatkuvan kasvatuksen koealoilla tulokset ovat olleet lohduttomia, valon vähäisyyden vuoksi alat kuusettuvat, taimettuminen on tuskaisen hidasta ja vähän isommat puut altistuvat juurikäävälle tai jurovat. Valopuiden vähäisyys on suurta. Siirtymällä jatkuvaan kasvatukseen kaikkialla talousmetsissä, menetetään kasvussa eli hiilinielussa n. 25-30%. Kieltämällä uusistushakkuut tuhotaan metsien monimuotoisuus ja hiilinielu. Suomalaisille metsänomistajille kielto olisi katastrofi. Kielto lisäisi kustannuksia ja leikkaisi pienemmän kasvun, pienempien hakkuumäärien ja alhaisemman puunhinnan vuoksi tuloja jopa 50%. Tämä tietäisi kotinsa menettäviä perheitä ja syrjäytyviä lapsia ympäri Suomea. Samalla romuttuisi halu hoitaa metsiä. Metsäteollisuus ja miljardien verotulot ja noin 140 000 työpaikkaa hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi poistuisivat.  Vihreiden ideologia uhkaa viedä hiilinielut, monimuotoisuuden ja koko Suomen hyvinvoinnin. Suomessa hiilinielua ja monimuotoisuutta voidaan edelleen lisätä, mutta se ei tapahdu kieltämällä jokin kasvatustapa.

    </div>
     

Esillä 10 vastausta, 1,051 - 1,060 (kaikkiaan 10,244)
1 2 3 … 105 106 107 … 1 023 1 024 1 025