Jatkuva kasvatus käytännössä.

Tämä aihe sisältää 15,382 vastausta, 146 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 20 minuuttia sitten A.Jalkanen toimesta.

Esillä 10 vastausta, 11,031 - 11,040 (kaikkiaan 15,382)

1 2 3 … 1 103 1 104 1 105 … 1 537 1 538 1 539

Jatkuva kasvatus käytännössä.

Lähetetty: 15.2.2021, 16:53
Merkitty: Jatkuvaa puun myyntiä metsästä

Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

Tekijä
Berza

Teema Metsänhoito

Visakallo 8.6.2024, 09:02

Siis mistä virtuaaliluvuista?! Tuohan menee Perko jo loukkauksen puolelle!

A.Jalkanen 8.6.2024, 09:10

Petkeles: on myös puolustettu jk:ta.

Gla: jk-hakkuut tehdään ja kai myös tilastoituvat metsänkäyttöilmoituksien kautta poimintahakkuuna.

https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/sanasto/poimintahakkuu-0

Perko 8.6.2024, 09:16

”Tolppa” tietää, että erikoistenpuiden jakeita tulee jokaisesta erilailla. Taulukkoja on joista näkee % . Tuolla % – arvolla ei ole paljoakaan merkitystä eikä se ole tulon peruste. Tiedän , että sillä luvulla vaikka sen etsisin ette osaisi tehdä mitään. Myyntien rahasummat ovat selvät ja varmat mitat joilla tuottavuutta en selkeä seurata.

—Sitten tuo narkoottinen yksityisyyteen kohdistuva kysely vaatimuksineen seurustelun puutteessa ja sontahousu- jänisten asiaton sekoilu joutais’ heittä palstalta syvälle!

PS. Tolppa just’ niin , ovat herkällä päällä kauppoihin sorvitavaran ja lankuntekijät! Hakee netistä tukkiprosenttitaulukon ja tuijot6ta sitä niin ei sitten ole muussa pahassa silloin. Siinä on paljon numeroita .

Tolopainen 8.6.2024, 09:17

Onhan se erikoista, että ei voi esitellä muille jk:n hyviä tuloksia, sitä perustellaan sillä, että hakkuu tuottaa vain tukkipuuta. Luulisi yhtiöillä olevan kova kilpailu juuri tuollaisista kohteista. Älä huoli, vaikka emme tukkiprosentillasi mitään tee, osaamme lukea numeroita.

Puuki 8.6.2024, 10:17

Jk:n hyviä tuloksia ei voi esitellä, kun niitä ei ole. Suhteessa tasaikäiseen kasvatukseen jk häviää selvästi. Se on osoitettu täälläkin jo monta kertaa laskelmin. Jk:n parempi tuotto perustuu vain 2 jk-uskovaisen luuloihin ilman perusteita.

mehtäukko 8.6.2024, 10:31

”Hyvä tulos” voi syntyä jaksollisen jatkona 1-2 kertaa tehtävissä muka jatkuvassa poiminnassa, kun puustoa on mitä nirhata. Sitten se on kaput.

Puuki 8.6.2024, 10:40

Jossain harvassa optimitapauksessa jk voi olla kilpailukykyinen jonkin aikaa mutta yleensä mitä parempi puusto on sitä huonommin jk:lla pärjää taloudellisesti.

R.Ranta 8.6.2024, 12:05

AJ: ”uskon kyllä että Tahvosen ja Pukkalan laskelmat tuottavat oikeita tuloksia, mikäli malleihin syötetään oikeat lähtöoletukset ja mikäli mallit kuvaavat oikein tulevan kehityksen.”

No niin. Miksi ei oikeat lähtöoletukset, eikä kuvaa oikein tulevaa kehitystä? Kennen sitä olisi tullut selvittää ja tutkia. Taloustieteilijenkö? Metsäntutkijat ovat kyllä tutkineet puun kasvua runkoluvun funktiona, mutta ei sellaista tutkimusta, joka olisi tähdännyt taloudellisuuden selvittämiseen. Olisi AJ peiliin kurkkaamisen paikka.

Kuten sanotaan, suutarit pysykööt lestissään.

Visakallo 8.6.2024, 12:13

Metsätaloudessa vain tahtoo olla niin, että juuri ne puun kasvun tutkitut runkolukufunktiot tuottavat useimmiten myös metsänomistajalle parhaan taloudellisen tuloksen. Toki aina on olemassa tiettyjä poikkeuksia, mutta ne eivät vaikuta kokonaisuuteen.

Gla 8.6.2024, 12:28

RR: ”Miksi ei oikeat lähtöoletukset, eikä kuvaa oikein tulevaa kehitystä?”

Hyvä kysymys. Onhan näistä vertailuista usein syntynyt varsin aiheellista kritiikkiä. Miksi viimeisin uutisoitu mallinnus kertoi, että jaksollisessa tehdään ensiharvennus 60 vuotiaana, sitä edeltävässä 39 vuotiaana ja Tahvosen sormiharjoituksessa, jonka moni nielaisi koukkuineen, muuten vain jk:n taimettumista ja taimien kasvua asiantuntijat kritisoivat. Miksi jk-firman osakas saa jatkuvasti palstatilaa mediassa professorin tittelillä. Erkki Lähde kelpaa edelleen metsäradioon asiantuntijaksi ennustamaan avohakkuista johtuvaa mäntyjen surkastumista, vaikka lapsikin kuulee juttujen epäloogisuudet. Miksi reaalimaailmassa tehty mittauksiin perustuva tulos jk-kuusikon taimen kasvusta 30-50v / 1,3 m näkyy vain näissä keskusteluissa.

Kysymys lähtöarvoista on enemmän kuin aiheellinen. Siksi siitä olen vuosia puhunut. Helsingin vihreille jää hesarin otsikosta mieleen vain se, että jaksollinen on paha. Tavoite on saavutettu.