Jatkuva kasvatus käytännössä.

Tämä aihe sisältää 15,381 vastausta, 146 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 2 päivää sitten Jovain toimesta.

Esillä 10 vastausta, 11,041 - 11,050 (kaikkiaan 15,381)

1 2 3 … 1 104 1 105 1 106 … 1 537 1 538 1 539

Jatkuva kasvatus käytännössä.

Lähetetty: 15.2.2021, 16:53
Merkitty: Jatkuvaa puun myyntiä metsästä

Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

Tekijä
Berza

Teema Metsänhoito

A.Jalkanen 8.6.2024, 13:49

Gla vastasikin jo RR:lle puolestani. Olen jättänyt mallitushommelit pääosin matemaattisesti lahjakkaammille. Mallit eivät ole osanneet kuvata tarkasti erirakenteismetsän taimettumista ja kasvua. Puut eivät kasva samalla tavalla tasa- ja erirakenteismetsässä. Vertailuissa pitäisi olla realistiset oletukset niissä kaikissa vaihtoehdoissa, joita halutaan verrata.

Sitten kun ilmiöiden kuvaukset ovat kunnossa, luulisin että talouspuolen perusvertailu on helppo ympätä siihen jatkoksi. Erikseen on sitten hienommat simuloinnit ja systeemit joissa on satunnaisia elementtejä (Tahvonen) tai ulkoisvaikutuksia mukana (Pukkala).

Petkeles 8.6.2024, 15:12

Mitä niillä kuvauksilla tekee, kun voi kysyä mökin mummolta?

Jonkun mielestä jk ei voi toimia, kun omalla takapihalla se meni pieleen. Sitten jaksollinen toimii aina, vaikka naapurilla olisi kaikki taimet menneet myyrän suuhun.

Visakallo 8.6.2024, 15:18

Eikö olisi kaikkien kannalta parempi, että jk:n markkinoinnissa tehty totuuden muuntelu nyt tunnustettaisiin, ja kehitettäisiin samalla puhtaasti biologiaan perustuva markkinointi nykyisen tilalle.

Visakallo 8.6.2024, 15:19

Eikö Petkeles jk-taimet maistukaan myyrille?

Visakallo 8.6.2024, 15:21

– Niin, miten ne voisi maistua, eihän niitä jk-taimia ole!

Visakallo 8.6.2024, 15:29

Olenhan minäkin jälkikasvun kanssa istuttanut yhtenä vuotena 15 000 kuusentainta myyrien takia uudestaan, harmitti kovasti, mutta kaikella yrittämisellä on riskinsä, – vai mitä Petkeles?

mehtäukko 8.6.2024, 17:57

Mökin mummoon viittaus tarkoittaa sitä, että olennaisin asiassa selviää tietoa suodattamalla. Mummo tuskin tietää vakuuttavaa vastausta, ellei taustansa ole ensin selvitetty. Ei ppa:aa kirjata yhden koe-alan perusteella.

Visakallo 8.6.2024, 18:38

Mökin mummo on siinä mielessä hyvä tietolähde, ettei hänen tarvitse laulaa kenkään lauluja, näytellä muuta kuin on, eli voi keskittyä itse asiaan. Yleinen elämänkokemus laittaa monelle nuorelle luonto-tytölle ja -pojalle jauhot suuhun. Yliopiston isosta almanakasta löytyvät ne kunkin vuoden lintuhavainnot tarkasti merkattuna.

Timppa 8.6.2024, 20:44

On kyllä hienoa katsella meidän yhteismetsän ”jatkuvaa kasvatusta”. Ikäluokkia välillä 0-100 vuotta. Kuvioilla kasvaa paikalle parhaiten sopiva puusto. Nuoret kuusikot ja koivikot kasvavat uskomatonta vauhtia. Samoin sekametsät. Männiköt vähän hitaammin.

Ammatti Raivooja 8.6.2024, 20:48

Kun jatkuva perustuu raivauksiin, joissa taimikoista poistetaan 3-7 eri puulajia ja valitaan 1-3 lajia, suht samanpituista tasasin välein. Lopputuloksena on muutama tuhat runkoa, josta voi tehdä runkolukufunktioita. MUTTA se valinta, jotka pääsevät runkolukufunktioon on ison hakijajoukon keskeltä. Hakijoita on voinut ollaa 2000-100000 ja vain 1500-2000. Jatkuva kasvatus taas perustuu täysin satunnaisuuteen. Hakijoita tulee tai ei tule ja niitä ei karsita mitenkään eli kaikki pääsee. Tahvoset ja Retuset ei pysty tätä äärimmäistä äärimmäistä satunnaisuutta ennustamaan eikä mallintamaan. Jos istutaan 2000 kuusta niin voidaan melko suurella todennäköisyydellä ennustaa sen kasvu,.se on jo niin varmaa. Tuo Pukkalan ensimmäinenkin JK hakkuu 2015 näyttää tapahtuneen puhtaaseen männikköön. Minulla herää suuri epäilys, että sieltä on raivattu jossain vaiheessa tai ainakin täällä ei synny puhtaita männiköitä kuin ”keinotekoisesti.” Katsos Reima poika kun se taskulaskin ihan turha kun ei ymmärrä luontoa. Sitten ku osaa nämä ihan perusteet ni voi jotain koittaa näpytellä mutta aloittaa vaikka siitä et jiiraa 2000 tuhatta taimea.