Jatkuva kasvatus käytännössä.

Perkon ja Jovainin jk harrastelua ei tietenkään kukaan halua estää missään tapauksessa, sehän on aivan sama miten metsäänsä hoitaa. Mutta turha alkaa ilmakuvista metsiä kuutioimaan, kun se ei onnistu aasiantuntijoiltakaan. Arvioissa tulee yli 50 kiinnon eroja/ha.

Vertaapa suuryhtiden tarjoamia, sovelluksia puustomäärissä ja puuniässä on isot erot, mistä johtuu.

Kuvatunnistus  osaa erotella  männyt  kuusesta ja muutkin puut varmemmin  kuin moni  tunnistaa lehdistä  kasvit. Mittaukset ovat  laserilla  tarkat ja tuloksiin saisi  jo millin osiakin mutta kun kasvut tahtoo heitellä niin  ja  rahapuutteessa metsät aukoutuvat ovat tuumat ja merit riittävät.  Askelmitalla  käy tamppaamassa. Lopuksihan kuitenkin rahoista on kyse.    Noista Googlen  tienvarsikuvista   saa riittävän tarkat tiedon puustosta ja pohjapinta-alat  vieraistakin kohteista.   Laskee  lisäksi vuosikasvun  ja tulos on riittävä, ei kun ostamaan!

Asiantuntija  Tolopaiseen  laskutaidosta on silloin kyse jos  hänen tulokset viskaa upotusmittauksista.   Nuo nykyiset algoritmi-ohjelmat   osaa  laskea  puun sisällön näkevätpä sen mistä kulmasta hyvänsä ja vaikka se kasvaisi kuun takana.

Moni varmaan miettii mikä on tuloero päätehakkuu vs. harsinta ennen kuin päättää kasvatustavan.  Päätehakkuussa jää uudistuskulujen jälkeen monta tonnia /ha enemmän käyttörahaa kantorahatulosta.  Sitä tuloeroa saa pitkään yrittää kuroa umpeen harsintatuloilla eikä se yleensä onnistukaan.

Perko toisaalta luottaa rajattomasti nyky tekniikkaan. Mutta haluaa palata tuohivirsujen käyttöön ja harsintahakkuisiin. Kaikenlaista tämä nykypropakanda teettää, kun päästöjä ei haluta vähentää sulkemalla täysin turhia isoja päästölähteitä kuten Rautaruukin terästehdas ja Nesteen öljynjalostamo. Molemmat ovat Neuvosto kaupan jäänteitä.