Jatkuva kasvatus käytännössä.

Kun lukee noiden metsänhoitosuositusten viimeisen sivun, joutuukin lukemaan suositukset alusta alkaen uudelleen, ja huomioimaankin niissä viimeisen sivun ohjeet. Eli helppoa kuin heinänteko! – vai mitä Petkeles?

Timppa: Ei ole tarkoitus väittää jaksottaista metsänhoitoa kannattamattomaksi. Päinvastoin, mutta myös hoidetulla jk metsällä päästään samaan tulokseen ja ylikin. Metsänhoidon kynnysarvoon antaa hyvän vastauksen Arvometsän Kujala/Pukkalan jk vertailu. Käytetty puustopääoma on jaksottaista vastaava, jopa ylikin ja on reilusti ns. kynnysarvon paremmalla puolella. Sitä vastoin metsänhoidon suositusten mukainen jk:n alaraja tuottaa vaikeuksia. Kuusikko voi uudistua puolivarjoon, mutta valopuut lähinnä vain omille biotyypeilleen. Eikös avohakkuut ole kuuluneet aina vapaaseen kasvatukseen. Jos metsän uudistaminen tuottaa vaikeuksia, ei kai siihen ole mitään estettä tai rajoituksia, käyttää keinollista uudistamista.

Metät kunnossa! = sontaa.

Aliskasvukuuset tarvitsevat muutakin kuin valoa. Joo o, eivät kasva hyvin varjossa, puolivarjossa ok. Mutta asiaan vaikuttaa maan kyky luovuttaa ravinteita, kuivuus ja ravinteiden haalimisverkko eli juuret. Isot puut hamuavat ravinteet, näkyy mm. Hiuksen hienoilla boorinpuutos alueilla, missä päävaltapuille riittää ja niiden kasvu ei kärsi toisinkuin pienempien. Eli aliskuuset kärsivät monenlaisesta stressistä. Asiaa ei auta JK:n tapa, että kasvavat rykelminä, joita ei raivata ja kasvatetaan tasavälein. Ravinteita per taimi on vähä. Mitä minä paljon avaan ennakkoraivauksilla aliskuusia niin mäenpäälliset on pahimpia ja kallion lähellä missä kärsivät kuivuudesta. Harvennusajankohdan männikössä voiblaskea kylkivauriosta milloin kuusi on aloittanut lahoamisen. JKvippaskonsti olla lannoittamatta boorilla tai millään muullakaan pahentaa aliskuusien tilannetta. Ajatelkaa kun jaksollisessa ajetaan 20%:lla pinta-alasta mutta JK:ssa sikin sokin ja lopulta 100% on ajourien ja hakkuunvaurioittamaa. Varmasti nuo tutkimukset JK: n lahoa aiheuttajana ja levittäjänä ovat oikeansuuntaiset.

Sen takia kyselen kynnysarvoja kun jk:ssa kerrotaan toimittavan isoilla puustopääomilla. On melko varma että ainakaan niillä ei heinity, mutta ei kovin hyvin myöskään taimet uudistu eikä kasva. Jossain jk-oppaassa luki että välillä painottuu kasvatus ja välillä uudistus – samalla lailla kuin jaksollisessa tasaikäismetsässä.

Kaksijaksoisen koivikon kasvattaja tietää, että kuusi uudistuu halukkaammin koivun tai männyn alle kuin kuusen alle, eli valosta  on pulaa kuusikossa enemmän samoilla puustopääomilla. On enemmän pulaa myös ravinteista ja vedestä, jos kaikki puut ovat samaa puulajia eli vaikka pintajuurisia kuusia. Sekametsässä saadaan hyötyä: enemmän kasvuresursseja ja vähemmän kilpailua puuyksilöiden välillä (maan happamuus, valoilmasto, juuristokilpailu). Sekametsän ylläpitoa pidetään vaikeana ilman säännöllistä avohakkuuta.