Jatkuva kasvatus käytännössä.

Tämä aihe sisältää 15,383 vastausta, 146 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 15 tuntia, 57 minuuttia sitten Jovain toimesta.

Esillä 10 vastausta, 11,641 - 11,650 (kaikkiaan 15,383)

1 2 3 … 1 164 1 165 1 166 … 1 537 1 538 1 539

Jatkuva kasvatus käytännössä.

Lähetetty: 15.2.2021, 16:53
Merkitty: Jatkuvaa puun myyntiä metsästä

Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

Tekijä
Berza

Teema Metsänhoito

Jovain 4.7.2024, 19:49

Valitettavasti Visan kävelyt kuusimetsässä eivät todista yhtään mitään tai Puukin laskelmat huonosti tuottavista jk metsistä. Siitähän täällä kuorossa lausutaan. Pukkalan/kump. mallit ovat aivan muuta ja perustuvat tuottaviin, uusiutuviin ja vapaaseen hoitotapaan kuuluviin metsiin.

mehtäukko 4.7.2024, 19:58

Kyllä lukija osaa jo näitten juttujen perusteella valita lajinsa. Jojovain hätistelee viimeisetkin.

Visakallo 4.7.2024, 19:59

Näinhän Jovain on jo lukuisat kerrat jo huomattu, että elävä elämä on hyvän teorian pahin vihollinen. Kerroin vain, että muuttumavaiheen ohittanut, vakiintunut turvekorpi ei ole enää niin hyvä taimettumaan kuin suo pian ojituksen jälkeen. Oli hyvin kuvaavaa, että taimia oli syntynyt vain kaikkein märimpiin kohtiin ajouran raiteissa.

R.Ranta 4.7.2024, 20:22

Paljaan maan hinta on jaksollisen kasvatuksen kannattavuuden mitta.

On iso ristiriita kehua jaksollisen kannttavuutta, jos katsoo paljaan maan arvottomaksi tai vähäarvoiseksi. Paljaan maan hinta yksiselitteisesti kertoo jaksollisen kannttavuuden.

Jovain 4.7.2024, 20:41

Se on Visan aivan turha kehuskella metsän tuotoillaan, jos metsänhoito tuottaa ”arvotonta” metsämaata. Sitä jopa lain suosituksilla tuotetaan.

Visakallo 4.7.2024, 21:05

Mitähän Jovain tahtoi nyt tarkoittaa? Erehdyitkö henkilöstä?

Timppa 4.7.2024, 22:26

Paljaan maan hinta on jaksollisen kasvatuksen kannattavuuden mitta.

Kaikkien kasvatustapojen kannattavuuden mittari on tulot-kulut lisättynä tasearvon muutoksella.

Kun jaksollinen kasvaa luokkaa 50 % enemmän ja investointi katetaan paremmalla myyntihinnalla, niin kannattavuus on vielä enemmän, koska kiinteät kulut ovat samat ja jaksollisen suuremmat myyntimäärät nostavat entisestään yksikköhintoja.

Perko 4.7.2024, 23:09

Tässä kuvitteellinen laskelma kuin Puukillakin. Jääväpuusto noin 150 mottia siitä vaikka 13 vuoden jälkeen myytiin 70 m3 jätettyä + kasvusta 80 m3 hinta 60 – 65 € tukit ja latvat brutto 9000 €. Seuraava myynti 25 vuoden perästä 80 m3 jätettyjä ja kasvu 80 m3 on 160 m3 9600 € . Yhteensä 18600 € . Kasvuntuotto säilyy yli 5% ssa. Varsin todennäköistä aluskasvillisuus on noussut josta voi jatkaa metsää. Tekee korjauksia jos tarvitsee. Paljaalta malta startista käynnistyy huonosti kuin 2 tahti diesel, ei olisi ollut kuin menoja joita Puuki osaa mainiosti sievistellä. Voi olla jotta sen sammaloituneen kuntan kanssa on ongelmia niin se on perua siitä umpeen kasvattamisesta jota tarvitsee käsitellä. — Yksinkertaista pitämällä kasvavia puita tuotto ei häviä ja 30 vuoden perään on jälleen virkeä metsä humisemassa. Keskimäärin 700 € per vuosi tulee tuottoa.

R.Ranta 5.7.2024, 00:21

Ja siltikin Timppa, mitä edellä kerrot, pääomalle vain se sinun karvan yli 2% Keski-Suomessa, joka on keskimääräistä parempaa aluetta Suomessa.

Sinun pitää perehtyä metsäekonomiaan, jota metsänhoitajille opetetaan, eikä keksiä omia juttuja. Sinulla on hyvä pankki, josta saa korotonta rahaa – minulla ei sellaista ole.

Enkä minä tiedä, kumpiko missäkin on parempi. Männiköitäni kasvatan jaksollisesti, kun se ei tiheässä metsässä uudistu, mutta investoinnit pitää olla sellaisia, että saan ne korkoineen takaisin. Puun olosuhteista johtuva kohonnut hinta toki parantaa jaksollisen kannttavuutta.

Uskonsa kutakin auttakoot.

Visakallo 5.7.2024, 06:09

Minkälaiseen korkoon olet R.Ranta päässyt niissä Pohjois-Suomen männiköissäsi?

Mitä noihin taimettumisiin tulee, ne eivät koskaan ole itsestäänselvyyksiä, vaikka niille olisi ihmisen toimesta järjestetty kaikki edellytykset. Luonto lopulta ratkaisee, tapahtuuko taimettuminen ja missä laajuudessa. Aina ei edes taimien puulaji ole sitä sitä mitä siementävä puusto on alueella. Katselen juuri ikkunasta alle parikymppistä luontaisesti syntynyttä männikköä, josta en edelleenkään tiedä, mistä asti siemenet ovat paikalle lentäneet. Lähistöllä kun on vain koivuja kuusia sekä suojelualueen sekalehtipuita. Eilinen turvekorpi yllätti myös minut täysin. Hakkuusta on jo neljä kasvukautta, kuusissa ja männyissä on ollut joka vuosi käpyjä, mutta taimettuminen on silti lähes olematonta. Ei ole tullut kyllä vesaikkoa eikä heinääkään, vaikka alue saa aivan riittävästi valoa.