Jatkuva kasvatus käytännössä.

Tämä aihe sisältää 14,560 vastausta, 142 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 18 tuntia, 28 minuuttia sitten mehtäukko toimesta.

Esillä 10 vastausta, 12,101 - 12,110 (kaikkiaan 14,560)

1 2 3 … 1 210 1 211 1 212 … 1 454 1 455 1 456

Jatkuva kasvatus käytännössä.

Lähetetty: 15.2.2021, 16:53
Merkitty: Jatkuvaa puun myyntiä metsästä

Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

Tekijä
Berza

Teema Metsänhoito

A.Jalkanen 3.8.2024, 23:10

Jaksollisen tuotos ja tuotto ovat metsänhoito-ohjeiden pohjana. Ohjeet ovat olemassa peitteiseenkin vaihtoehtoon, mutta tuotos ja tuotto vielä jossain määrin epävarmat.

Perko 3.8.2024, 23:19

Aiempaa parempaa jos hakee niin edellisen varmuus oli tuottavuuden kannalta olematon eikä vaadi paljon sen nostamiseen. Varmuuksista ei ole olemassa mitään tietoa aukostakaan 60 vuoden perään. Tulevaisuus ennuste heikkenee ja laajenee puolipallontavoin ajan myötä.

”Ohjeet ovat olemassa peitteiseenkin vaihtoehtoon, mutta tuotos ja tuotto vielä jossain määrin epävarmat.” Mitä niillä ohjeilla haetaan? Haetaanko € -tuottoa puuntuottajalle vai edelleen klusterin tai ns kansantalouden menestystä?

PS. Omaa metsää on ollut riittävästi koeruuduiksi ja laboratorioon yli 60 vuotta. Ensimmäisen puunmyynnin (hankintana) tein 62 vuotta sitten. Myyntisopimuksia on kertynyt pari mapillista.

Nimimerkki ” Metät kunnossa” on jäänyt ehkä jostain ” lahjasta” osattomaksi. Harmillista!

Metät kunnossa! 3.8.2024, 23:39

Annappa nyt vaan Perko tulla se tieto, että monenko oman hehtaarin taustalla tätä potaskaa täällä kirjoittelet? Kuten aikanaan kirjailin sadan hehtaarin tarkkuus riittää tähän kysymykseen vastaukseksi.

Tolopainen 4.8.2024, 07:26

Jatkuva kasvatus tarkoittaa, metsänomistajan jatkuva kusetus. Älä pilaa mehtiesi tuottoa, kun ei ole mikään pakko. Matkat on kyllä liipasimella lähivuosina.

A.Jalkanen 4.8.2024, 08:20

Haetaanko € -tuottoa puuntuottajalle vai edelleen klusterin tai ns kansantalouden menestystä?

Eikö nuo ole suunnilleen sama asia; jos metsäklusteri ei menesty, puulla ei ole kantohintaa.

mehtäukko 4.8.2024, 08:47

Lennart Erikssonin ei ole ilmoittanut olevansa mo tai kytköksessä johonkin kaupalliseen puljuun.

Eräs Arvometsäläinen on sitä sun tätä.

Kumman anti on perus peri-aatteeltaan riippumatonta tiedonvälitystä? Kun kaksoset sorvaavat pulikoitaan kärpässarjalaisina, täytyisi se rähmä silmistä huuhtoa ja nähdä edes eteensä.

Jovain 4.8.2024, 09:24

Tuskin Visankaan kannattaa empiä. Jk parhaimmillaan on jatkuvaa tukin tuottamista. AJ: Ei ole sama-asia: ”puuntuottajalle, klusterille vai kansantaloudelle”. Tuskin metsänomistajalle riittää sivurooli omassa metsässään. Tarvitaan erilaista lähestymistapoja puukauppaan ja metsänhoitoon. Mehtäukon kasvatusmallit ovat jaksottaista metsänhoitoa. Niissä ei ole pätkääkään verrattavissa jatkuvaan kasvatukseen. Se, että jk metsänhoito vaatii riittävän puustopääoman, jopa satoja kuutioita. Ei ole esteenä taimettumiselle tai metsän uusiutumiselle. Jk metsänhoito voi olla kuviokohtaista, mutta myös alue/pinta-ala kohtaista. Toimii paremmin, jos luontainen vaihtelu ja kasvurytmi otetaan huomioon. Umpimetsään pakottamalla antaa huonomman tuloksen ja palvelee jaksottaista metsänhoitoa.

suorittava porras 4.8.2024, 09:28

Vai ei ole aukkojen kehittymisestä uudistamisen jälkeen metsäksi kokemuksia? Minäkin olen ehtinyt hakata aukoiksi 50 vuotta sitten silloisin menetelmin uudistettuja kuusikoita ja sama on toteutunut 60-vuotiaiden kuloaukkoihin uudistettujen männiköiden kohdalla. On myös kokemusta siitä ,että jk-viritelmän metsään ei ole ilmestynyt uutta puuta poistetun tilalle vuosikymmeniin eikä edes lähitienoolle. Puutonta pintaa syntyy koko ajan vain lisää harsinnan edetessä. En jaksa ymmärtää ,mikä jälkimmäisessä vaihtoehdossa kiehtoo. Puhutaan aukkojen ongelmista ,mutta puuton pinta-ala jatkuvan kohdalla on isompi ja lisääntyy ,jos puita yleensä korjataan.

A.Jalkanen 4.8.2024, 09:46

Olli Tahvosen talouskatsauksessa ei mainita L. Erikssonia lainkaan. Tämä Luontopaneelille laadittu selvitys on varmaan pätevin kokoomatarkastelu mitä on aiheesta olemassa.

https://luontopaneeli.fi/wp-content/uploads/2022/04/luontopaneelin-julkaisuja-1c-2022-metsien-hoito-jatkuvapeitteisena-katsaus-taloudelliseen-tutkimukseen.pdf

Visakallo 4.8.2024, 09:48

Metsieni jokaisen hehtaarin puusto on syntynyt aukon kautta, ja lisäksi omana elinaikanani, joten minulla on käytettävissäni kattavat kirjaukset puiden kasvuista ja taloudellisista tuloksista. Onko Perkolla sama tilanne kirjausten suhteen? Jossain vaiheessa Perko esitti tietävänsä minunkin metsien tilanteen, mutta se tieto osoittautui perättömäksi. Voimmeko varmasti luottaa Perkon omien metsien tietoihin?