Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 12,251 - 12,260 (kaikkiaan 15,383)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Timppa Timppa

    Taimettumista tapahtuu joka vuosi eikä kerta epävarmana 70 vuoden istutuksena. Tämäkin on tutkittua tietoa.

    Olen moneen kertaan kirjoittanut, ettei näkemässäni jk-metsässä ollut tapahtunut taimettumista 8 vuoteen.  Senkin olen kertonut, että toisessa oli syntynyt kuusia, mutta ei mäntyjä tai koivuja.

    Olen myös lähettänyt kuvapareja siitä kuinka meidän metsissä jk-kokeilu ei taimettunut toisin kuin viereinen kasvatusmetsä.   Pienaukkojakin olen tehnyt joskus ja niissä kasvaa istutetut taimet, ei muuta.

    Lopeta Perko tuo valheiden suoltaminen.  Et siitä saa kuin pahan mielen.

    Meidän yhteismetsällä on vain runsaan 500 hehtaarin kokemukset uudistamisista.  Voi sanoa, että ehkä 0,5 ha on heikosti uudistunut, muuten hyvin tai erinomaisesti.  Joskus helposti tai joskus työtä vaatien.  Tuotantokustannukset ovat alle 10 % myyntihinnoista. mikä on katettu jatkuvaan kasvatukseen verrattuna  paremmilla myyntihinnoilla ja latvusmassojen myynneillä.  Voitoksi on jäänyt n 70 % parempi kasvu.

    Kemeraa ollaan saatu n 1 % myyntihinnoista.

    Myyty on viime vuosina pääosin sahoille.   Kartellit ovat menneen talven lumia.  Tukeista kilpailevat yksityiset sahat ja konsernit.  Kuiduista konsernit ja energialaitokset.

    Visakallo Visakallo

    Timppa kirjoitti jälleen täyttä asiaa. Vaikuttaa vahvasti siltä, ettei Perko tunne enää lainkaan tämän päivän puunkasvatusta eikä puukauppaa.  Kirjoituksensa kumpuavat jostain vuosikymmenten takaa, ja sieltäkin hyvin valikoiden. Ei voi kuin ihmetellä, mistä Perko saakin kasattua kaiken sen surkeuden omiin kirjoituksiinsa.

    Visakallo Visakallo

    Berzalle totean, että jos Suomessa tehtäisiin vastaava tutkimus kuin Ruotsissa, tulos olisi varmasti samansuuntainen. Omissa metsissäni kasvun nopeutuminen on yllättänyt jo lukuisia kertoja, ja se saanut palstan kevytnimimerkit riehaantumaan, ja se kyllä aidosti lämmittää mieltä!

    Tolopainen Tolopainen

    Mistä syystä vanhat pellot eivät metsity, vaikka ovat olleet vuosikymmeniä viljelemättä. Ojan reunoilla on sankka koivikko, mutta muualla ei juuri mitään. Jos jk aate toimisi puuta pitäisi olla tasaisesti joka paikassa.

    Jovain Jovain

    Sidottu pääoma syö metsän tuoton. Eriksson tarkoittaa suuria puita, ”joiden tuottoa ei pääse hyödyntämään oikeastaan koskaan”. Ei voi olla, poistettujen puiden tilalle kasvaa uudet ja pääoman tuotto jatkuu.   Minkä takia Erikssonin tutkimuksessa jatkuvan kasvatuksen tuotto on nollattava ikuisuuteen ja sitä verrataan jaksottaisen nyky hetkeen? Ei voi olla sekään, Arvometsä vertaa molempien tuottoja nykyhetkeen ja saadaan päinvastaiset tulokset.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    No eikös tuosta JK markkinoijien luovasta matematiikkasta ole saatu jo monta esimerkkiä? Se on matematiikan haara mitä ei muualla käytetä.

    Tolopainen Tolopainen

    Jk opit on suurta illuusiota. Kannattaa katsoa illuusiot Pete Poskiparran esityksistä ja käyttää järkeä metsänhoidossa.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Johonkin uppoaa tälläinen ojitus on pahasta, lannoittamisessa ei ole järkeä ja öljypohjaisia tuotteita ei korvata puukuidulla ja kaikki aloittavat huljuttelun kun kuituteollisuus loppuu muutamassa vuosikymmenessä. Kartelliklusteri -tunteisiin vetoamisen pajatson tyhjensi suuri savotta et sillä varmaan ole enää kaikupohjaa.

    Perko

    Toistan ; oliko siinä  ruotsalaisilla  hehtaarin vuosituottavuus  ilmoitettu ?

    Kartellin  yli 60  Metsäteollisuudenliiton jäsentä ilmoitta viikoittaan hinnan  jolla  ostetaan puita ja miten hankintamyyntiä hallitaan.

    Laskentamenetelmät eivät poikkea  mutta jos  ”metsähoitajat” täällä eivät sitä hallitse.  Silloin se laskee heille kintuille.

    Sekään ei korjaudu ”Perkon” tai jk menetelmän kieltämisellä tai haukkumisella.

    EDIT

    Huonon kasvun kehitys Timpan metsässä  70 % ei ole tuonut  latiakaan tilille lisää tuloa. Metsä tulo syntyy  myynnistä!    Nolla kerroin on huono.

    Onko näillä  tänne aukon ihailijoilla   niitä hehtaarin vuosituloja  edes osattu laskea?   Epäilen , ettei ole  hajuakaan  asiasta.    Tunkevat ahoksi jääneitä vatukoitaan  JK  metsän   esimerkiksi.  Ei  se mene niin!

    suorittava porras suorittava porras

    Finsiva (130 000) ha käyttää jaksottaista menetelmää ,koska se tuottaa parhaan tuloksen. Samoin tekee Timppa. Kun laitetaan 100ha:n jatkuvan kasvatuksen ja jaksottaisen menetelmän tilat vertailuun ,löytyy jatkuvan tilalta enemmän ”paljasta pintaa”=aukkoa (tosin pieniä ,mutta paljon) verrattuna jaksottaisen tilaan . Kun vielä kerrataan ,että jaksottaisen menetelmän metsissä puut ovat samanikäisinä huomattavasti jatkuvan puustoa kookkaampia ja pinta-alaan suhteutettuna jatkuvassa on isoja puita vähemmän ,kannattaa Perkon tarkistaa laskentakaavansa. Mitään perusteita jatkuvan paremmalle tuotolle ei löydy.

Esillä 10 vastausta, 12,251 - 12,260 (kaikkiaan 15,383)