Jatkuva kasvatus käytännössä.

Yllätys, yllätys! Jälleen kannattava metsänkasvatus mahdollisesti kärsijänä että tuottamaton näennäisviljelijä pitää peltopintaa viljellyn näköisenä, valtion tuella tietenkin. Tämä sama teema toistuu aina.

MaraKet! Soiden ennallistuminen tai jatkuva kasvatus periaatteessa vähentävät tulvia. Niiden vastakohta eli toimivat syvät ojat nopeuttavat keväällä sulamisvesien kulkua kohti jokia, joihin ei mahdu määräänsä enempää ja syntyy tulva.

Kirjoitin edellä hieman epätäsmällisesti. Pohjapatosysteemi toimisi siis kaikilla soilla, joissa on yksi selkeä laskuoja, ei pelkästään jatkuvan kasvatuksen metsissä. Kun tähän rakennetaan pohjapato, voidaan vesi laskea alas talveksi ja vastaavasti nostaa ylös kevättulvan ajaksi. Kun tulva on ohi, lasketaan pato kesäajalle sopivaan korkeuteen niin että pohjaveden pinta on noin 30 cm syvyydellä. Automaattinen pohjaveden pinnan tarkkailu ja hälytysjärjestelmä lisäisi käytettävyyttä kasvukauden aikana, kun epätavalliseen kuivuuteen ja märkyyteen voitaisiin reagoida.

Suomessa on ojittamattomia ja itsestään umpeenkasvaneita /-kasvavia soita niin paljon, että  turvesuot joilla niilläkin on jo yleensä omat valtuuskenttänsä ei kovin paljon tulva-aikaisia tilanteita  muuta yleisesti alajuoksuilla.     Patojen rakentaminen joillekin soille voisi toimia; ei niiden tarvitse olla kuin ojien max. veden korkeutta sääteleviä ja veden virtausnopeutta hidastavia (kesällä, ei välttämättä toimisi isoimpien kevättulvien aikaan ) esteitä sopivissa paikoissa, jotta CO2;n päästöt vähenee eikä metaanipäästöt lisäänny.

Sademäärien povataan talvisin lisääntyvän eikä vähenevän ja kesällä kuumat ja kuivat kelit lisääntyy (ja sateiden vesimäärät saattaa runsastua).  Kun/jos vesi sataa nestemäisenä eikä lumena, niin silloin kevättulvat saattaa pienentyä ja tulvia tulee useammin/vuosi ja varsinkin syksyllä ja talvella.

Nykyään voi sataa 30 mm vettä tunnissa kuten satoi Suomussalmella kesällä , tai pari vuotta sitten satoi (muualla) syksyllä  2 kertaan n. 40 cm lunta /vrk josta ensimmäiset  suli kokonaan pois alle viikossa.

Kaupunkipaikkojen asfaltoinnit lisää tulvia joten kaupunkeihinkin pitäisi asentaa turvekunttakenttiä betoni-ja asfalttialueiden sijaan. Miksei myös turvekattoja sitomaan sadevesiä .

Pyöreiden  puunippujen käyttö ojissa vähentää myös ravinnepäästöjä vesistöön.  Sitä on viime vuosina tutkittu. Taas olisi jonkinlainen winwin -tilanne siis olemassa, (kunhan niistä  tuista päästään sopimukseen).

Sama kokemus on minullakin majavapadoista, mutta näissä ojien virtaushidasteissa on kysymys eri asiasta, sillä niissä patoa ei tehdä tiiviiksi eikä liian korkeaksi. Sijoituspaikat pitää myös valita huolella, jottei metsä soistuisi.