› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 1,261 - 1,270 (kaikkiaan 14,550)
1 2 3 … 126 127 128 … 1 453 1 454 1 455

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 8.8.2021, 17:35

    Se onkin hyvä kysymys, miten kauan kevättulva saisi ojitusalueella kestää. Jos ojat olisivat syvemmät kuin 30 cm, periaatteessa keväälläkään ei veden pintaa tarvitsisi nostaa juuri sen ylemmäksi. Talven ajan pohjavesi voisi siis olla alempana kuin 30 cm, mutta siitä ei varmaan olisi suurta haittaa. Ei ehkä toimisi kaikilla puulajeilla, mutta hiestä, tervaleppää ja kuusta kasvavassa korvessa voisi kokeilla.

    HS:ään tullut kommentti:

    ”Suo-ojien käyttöä tulvan pidättämiseen on myös tutkittu. Ei ole käytännön merkitystä. Rankkasadetulvat syntyvät Suomessa varsin pienellä valuma-alueella, eikä tässä vesistön yläosan altaista ole apua. Esimerkiksi Porin rankkasadetulvia ei voi torjua Kokemäenjoen säännöstelyllä, vaikka Pori sijaitseekin kyseisen vesistön alueella.”

    jees h-valta 8.8.2021, 21:48

    Kovin on asiaatuntevaa taas joku esittänyt. Kyllä Porin tulvaan voidaan ja pitääkin puuttua joen yläpuolen säännöstelyllä. Toki se tulva silloin siirtyy Loimijoen ympäristöön Huittisten vilja-aukeille. Mutta kai ison kaupungin kastumisen pelastaminen varmaan tärkeämpää on kuin pellot yläpuolella. Porin kohdalla joki vain on alavassa maastossa ja nousee helposti ympäristöön. Nyt hiukan pengerretty kyllä. Jos joki ”laitetaan kii” yläpuolelta ei paikallinen runsaskaan sataminen nosta vettä joesta ympäristöön.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.8.2021, 22:03

    Jeps. Ei ymmärrä meikäläinenkään, miten ne vedet nyt noin menisivät. Etelän vesien ohjaaminen voi olla visainen pulma juuri peltojen suuren määrän vuoksi; viljelijät eivät oletettavasti halua antaa maitaan tulvasuojeluun. Metsänkasvatuskelvottomat ojitetut suot sen sijaan sopisivat siihen käyttöön oikein hyvin, ja niissä ei haittaisi puuston kärsiminen veden pinnan vaihtelustakaan.

    Tolopainen Tolopainen 9.8.2021, 05:54

    Poriin eikä Suomeen voi mitään suurtulvia tulla, yli 100mm vuorokausisateita ei esiinny, eikä sateet yleensä monta päivää kestä. Mitä noita vesistöjen pintoja tullut vuosikymmeniä seurattua, ne on laskussa. Mökkeilyjärven pintakin laskenut 30cm 20v aikana. Kannattaa hiukan tsiikata ympärilleen.

    jees h-valta 9.8.2021, 05:59

    Noinhan tuo on Toloppa nähtävä. Samansuuntaista havaintoa myös muutaman vuoden ajalta. Kuivuu hiljakseen isompikin järvi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.8.2021, 06:46

    Jos yleinen vesistöjen kuivuminen olisi vallalla, se näkyisi SYKE:n automaattisista seurantatiedoista. Meidän mökkijärvellä oli tänä vuonna ihan normaalit korkeudet, ja keväällä lähes ennätyskorkea vedenpinta.

    Ratkaisevaa vesien korkeuden kannalta on se, muuttaako ilmastonmuutos ilmastomme sateisemmaksi vai kuivemmaksi. Linkin jutussa näkyy yhden säännöstelemättömän vesistön eli Iisveden aikasarja.

    http://www.apu.fi/artikkelit/jarvien-vedenkorkeutta-on-seurattu-jo-kymmenia-vuosia-tallaista-tulevaisuutta-povataan

    Jovain Jovain 9.8.2021, 07:26

    Antaa vaan metsänkasvatuskelvottomien soiden ennallistua. Sitä voidaan myös edistää tukkimalla ojia, niin kuin on tehty. Metsän kasvulle kelvottomien, satojen tuhansien hehtaarien ennallistuminen/ennallistaminen on hyvää luonnon ja tulvan suojelua. Ojittamisella aikoinaan pilattiin vesistöjä ja edistettiin  myös tulvien muodostumista.

    Tällä hetkellä on jo paljon luonnon ennallistamia soita. 50 vuotta hyvin riittää ojien umpeen kasvamiseen ja virtaamien loppumiseen. Ja toinen 50 vuotta ojien häipymiseen maastoon. Ne ojikot, jotka ovat muuttuneet turvekankaiksi, ei niinkään ole taipumusta umpeen kasvamiselle.

    Ennallistuneilla soilla on luontoarvonsa, metsätaloudellista arvoa ei enää ole, mutta esim. marjasadot ovat palautuneet. Lakka ja karpalosadot ainakin välisuomessa ovat yleisiä.

    MaalaisSeppo 9.8.2021, 08:48

    Kannattaa olla varovainen soiden ennallistamisessa. Voi lisätä metsäkatoa, josta EU rankaisee kovalla kädellä.

    mehtäukko 9.8.2021, 09:50

    On tosiaan tyhjää vouhkata soiden ennallistamisten kanssa.

    Toisaalla surutta hakataan uusia johtokatuja, levennetään entisiä ja sekunttipelillä nopeuttavia liikenne reittejä..!

    Jovain Jovain 9.8.2021, 21:40

    Luonto ennallistaa soita joka tapauksessa, se on myös suositeltavaa, sillä tuottamattomien kasvupaikkojen ojia ei enää suositella avattavaksi. Eivät lisää metsäkatoa kun eivät sitä ole olleetkaan. 0-2 kuution vuosituotto ei sitä lupaa, on tuottona korkeintaan kymmppejä ja on esim. marjasatona satoja euroja vuodessa. Mitä sitten suot ovat muina luontoarvoina? Tilanne olisi aivan toinen, jos turve luokiteltaisiin uusiutuvaksi?

Esillä 10 vastausta, 1,261 - 1,270 (kaikkiaan 14,550)
1 2 3 … 126 127 128 … 1 453 1 454 1 455