Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 1,281 - 1,290 (kaikkiaan 14,550)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Puuki

    Mitä merkitystä on Itävaltalaisella tutkimuksella jossa tutkittu tasaikäistä kuusikkoa ja jk-sekametsää ?  Suomeen sovellettuna pitäisi olla tutkittu jk-kuusikkoa ja tasaikäistä sekametsää jotta olisi paremmin yhteyttä todellisuuteen.

    Tuli tässä mieleen, että joku (nimeltäminitsematon) nimimerkki yrittää ilm. kaivaa uskottavuutta muiden mielipiteiltä ja kommenteilta vetämällä överiksi omissa kommenteissaan esim. siten,  että jk:a ei saisi sallia ollenkaan ja avohakkuu on ehdottomasti aina paras ve. metsien  monimuotoisuuden kannalta.   Sitten muka kaikki on samaa mieltä jne.

    aegolius aegolius

    Ei tutkimuksen aina tarvitse aivan omaan maahan ja maakuntaan osua ollakseen merkityksellinen. Jos itse tutkimukseen ja sen menetelmiin on mahdollisuus tutustua, voi pohtia miten tulos voisi poiketa sovellettuna Suomeen tai omaan metsään. Tämä kynnys on yleensä pienempi ja näin tuloksesta voi saada jotain hyötyä. Yleensä tutkimuksien menetelmiin täytyy perehtyä ihan omin kätösin, jos vaan suinkin aikaa ja mielenkiintoa riittää. Toimittajat maalaavat jutuissaan suurilla pensseleillä ja joskus jopa korostavat tutkimuksesta erikoisia asioita tai jättävät olennaista kertomatta. Valitettavan usein toimittajan oma henkilökohtainen agenda näkyy jutussa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Minusta esittelemästäni P&H -jutusta paistoi hieman läpi, että olisiko tutkijoilla itsellään ollut ”agenda”, kun vertasivat tavallaan omenia ja appelsiinejä keskenään, eikä kahta sekametsää tai kahta lehtimetsää. Minusta tuo juttu oli kiinnostava, koska siinä oli harvinaisen pitkä seuranta-aika ja tasaikäiskuusikossa meidän oma metsäkuusi. Kymmenen prosenttiyksikön ero lopputilanteen hiilen ja typen määrissä vaatisi 50 vuoden seuranta-aikana kai vain 0,2 %-yksikön muutosta per vuosi (10 prosenttia /50 vuotta = 0,2 %-yksikköä).

    Jos EU-komissiossa luetaan tämänkaltaisia julkaisuja, ei ole ihme jos siellä karsastetaan avohakkuita.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Hankala noita tapoja on vertailla, täytyisi perehtyä ihan tosissaan. Ylilyöntejä taitaa tulla molemmin puolin. Vastuu jää aina kuulijalle.

    Yksi jaksollisen puuntuottaja kertoi myyvänsä tuhansia ja taas tuhansia motteja vuodessa puuta alle 150 ha palstaltaan. Ja tahti jatkui samana kuulemma vuosikymmeniä. Halusi kai kiistellä jk-kasvattajan kanssa. Aika vaikeaa sekin oli uskoa, noihin kuutioihin olisi tarvittu kuitenkin kai satoja hehtaareita.

    Rami

    Visakallo Visakallo

    Kuka tämä yksi nimimerkki on?

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Ei ollut tällä Kysy & Vastaa -keskusteluissa, vaan ihan muissa yhteyksissä.

    Metsäaiheissa tapahtuu muutenkin kuin keskustelupalstoilla. 😉

    Rami

    Haba Haba

    Paljon on myös ns. asiantuntijoita joiden myynti on aina >400 m³/ha. Kaikesta huolimatta tärkeimmät tulonlähteet ovat kuitenkin: kemera, alv-palautus, matkavähennys sekä muut vähennykset. Lopulta pitävät itseään taloustietäjinä, kummallista?

    aegolius aegolius

    >Hankala noita tapoja on vertailla, täytyisi perehtyä ihan tosissaan

    Ja onko siinä mitään mieltä muutenkaan, kun uhanalaisten luontotyyppien tilanne ei muutu, vaikka talousmetsänhoitoa toteutettaisiin millä menetelmällä tahansa.

    aegolius aegolius

    Eiköhän täällä ole ainoastaan yksi kevytnimimerkki, joka on luonut vaurautensa alv-palautuksilla. Muut tuottavat puuta.

    Visakallo Visakallo

    Eihän ne rahallisesti ole suuria, mutta se tunnehan niissä on tärkein. Haba kun kustantaa niistä osan, koska hän itse kieltäytyy kaikista vastaavista tuista.

Esillä 10 vastausta, 1,281 - 1,290 (kaikkiaan 14,550)