› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 1,291 - 1,300 (kaikkiaan 14,550)
1 2 3 … 129 130 131 … 1 453 1 454 1 455

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi 13.8.2021, 18:04

    Haba,

    Sitä samaa minä tuon oman kontaktini jutuissa ihmettelin. Kymmenien hehtaarien harvennuksia ja melkein samat ha:t aukkoa päälle. Ja joka vuosi sama setti, 3-5 kauppana/v. Luulisi loppuvan jossain kohtaa vaikka kuinka nopea kasvu olisi, 150 ha tilalla. Mutta ei kai sitten lopu. Arvelisin tosiaan että satoja hehtaareita tarvittaisiin tuollaisiin mottimääriin.

    Hyvät maat sillä oli ja lämpösummaa riittävästi, Mikkelin eteläpuolella.

    Ei mennyt tosin monen muunkaan, ihan oikean asiantuntijan, laskuoppiin nuo luvut, kun asiasta kyselin.

    Rami

    Menee jo viestit päällekkäin. En minäkään ole kuin yhden kevytnimimerkin nähnyt väittäneen alv-palautuksia varsinaiseksi tuloksi.

    Scientist Scientist 13.8.2021, 21:16

    Itävallassa kasvu on Suomea paljon nopeampaa ja puulajivalikoima toisenlainen. Ollaanhan paljon telämpänä. Siellä kuten Sloveniassakin paljon pyökkisekametsiä. Kuusimetsät ovat suurelta osin istutettuja  pyökkimetsien tilalle. Ei ole samanlaista koivu-kuusi sukkessiota kuin Suomessa. Sloveniassa väitetään avohakkuiden olevan kiellettyä, mutta kyllä minä niitä näin pari vuotta sitten Pokljukan lähellä. Saksassa tai taa olla maksimiaukko 0,5 ha, Itävallasta en tiedä. Pystykarsintaa harrastetaan kuusimetsissä toisin kuin Suomessa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.8.2021, 21:28

    Nythän siellä etelämpänä hakataan monessa paikassa isoja aukkoja tuhojen takia. Ehkä kannattaisi jatkossakin tehdä aukkoja, niin puulajin vaihto pois kuusesta olisi helpompaa ja nopeampaa, ja lisäksi tulevat metsäpaloalat pienempiä. Nyt palaa Kreikassa, tulevaisuudessa Balkanilla ja niin edelleen kohti pohjoista?

    Koivunkaataja2 13.8.2021, 21:39

    Kalajoellakin paloi jo?.

    Meiltä Noin 15km,

    Jovain Jovain 13.8.2021, 21:45

    Ettei vaan jk sekametsä vaadi avohakkuun tai ainakin niin harvan aloituksen, että myös valopuut saavat riittävästi valoa. Luontainen uudistaminen esim. kylvämällä sekasiemenellä muok. aukkoon, antaa ainakin lähtökohdat sekametsälle ja kerroksellisuutta. En väitä, että olisi viljelyä parempia vaihtoehto, mutta antaa onnistuessaan riittävästi taimiainesta ja on hoitomuotona monin verroin työläämpi hoitaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.8.2021, 21:59

    Palaahan metsää meilläkin, mutta alat ovat pieniä verrattuna vaikka Kreikan paloihin. Google Mapsin kuviin on merkattu paloalueita. Esimerkiksi Evian niemimaalla joku paloala oli 10000 hehtaaria jos oikein muistan.

    Scientist Scientist 13.8.2021, 22:00

    Itselläni uudistettiin pari hehtaaria luontaisesti noin 20 vuotta sitten. Koivu-kuusi sekametsä siihen on tullut. Mäntyä vähän, vaikka jätettiin siemenpuita. Lähinnä hirvet syöneet männyt. Tammeakin yhtä lähes paljon kuin mäntyä.

    Jovain Jovain 14.8.2021, 07:52

    Tiedä onko ns.- kevytnimimerkeillä syytä puolustautua. Aika outoa palstan hallintaa?

    Mäntyä kannattaa aina puolustaa, on heikoilla ja etenkin männylle ominaisilla kasvupaikoilla. Varjopuuna kuusen suosiminen jo kierron alkuvaiheessa on vähän outoa, ei anneta tilaa valopuille ja onhan ne sorkkaeläimet merkittävässä asemassa tässä. Je että saataisiin mänty sille sopiville kasvupaikoilleen. Olisi myös mielekästä, sillä mänty peittoaa kylvössä kuusentaimen alkukehityksessä ja pitkässä kierrossa myös tuotossa, mutta minkäs teet.

    Vaikeuksia on männyn viljelytainta saadaa kierrolle. Tuhoalttiimpi on kuin kuusi ja eihän se mänty verhopuuston alle uudistu. Vaikeuksia on myös saada kylvönä aukkoon, mutta onnistuu se sekakylvönä, jota vielä luonto täydentää. On ainakin alkukehityksen turvassa, sillä lehtipuuvesakko ottaa hirvien essi-iskun vastaan. Menetys on sekin, mutta antaa ainakin alkukehityksen turvan.

    Miten siitä sitten eteenpäin? Pian tarjoillaan höpöjä vaihtoehdoksi ja löytyy varmaan hyviäkin vaitoehtoja? Olen minäkin aika paljon syöttänyt männyn taimia hirville.

    Tolopainen Tolopainen 14.8.2021, 08:09

    Istutetut männyt kelpaavat hirville paremmin kuin luontaisesti syntyneet tai kylvetyt. En istuta mäntyä kuin teiden lähettyville. Ei ainakaan valoisana aikana hirvet oleskele. Pajukot myös on syytä pitää matalina, ne houkuttelee hirviä. Glyfosaatilla käsitelty lehtipuusto ei myöskään maistu hirville.

    mehtäukko 14.8.2021, 08:49

    ”Ettei vaan jk sekametsä vaadi…tai ainakin harvan aloituksen…”

    Eikös tuo juuri ole höpöpuhetta ja harhaan johtamista? Sekametsä ei ole ravinteiltaan köyhä. Siinä ei siementen syytelyt auta, kun heinikkoryönä ja vatukko valtaa koekentän.

Esillä 10 vastausta, 1,291 - 1,300 (kaikkiaan 14,550)
1 2 3 … 129 130 131 … 1 453 1 454 1 455