Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 1,321 - 1,330 (kaikkiaan 14,550)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • mehtäukko

    ML Makasiinissa on juttua”Väärää menetelmää ei ole”, jossa kolme Luken tutkijaa seuloo eri kasvatusmenetelmiä.

    Mitä merkitystä niillä on metsänomistajan elinkeinolle, jos puunkorjuun haasteita ei pidetä samalla mukana?  Tuottoonhan vaikuttavat kaikki osatekijät.

    Jovain Jovain

    ”Vanhat kuusikot eivät vain tahdo uudistua muuten kuin polton tai avohakkuun kautta”. Olen Mm:n kanssa samaa mieltä, vanhat kuusikot eivät tahdo uudistua.

    Mitä tulee metsänomistajan puunkorjuun haasteisiin. Metsänomistajat on syytä pitää mukana puunkorjuussa.

     

    mehtäukko

    Narussako kuletella?

    Puuki

    ”Tuottoon vaikuttavat kaikki osatekijät”

    Niinhän se on, että kaikki tekijät pitää ottaa huomioon , kun aletaan vertailemaan eri kasvatusketjujen oletettua ja tod. näköistä tuottoeroa.

    Kun jotkut esittää esim. kustannusvertailuissa uudistamiskuluja ja th-kuluja vain toiselle mh-tavalle, ja toinen tapa ei muka tuota kuluja yhtään, saadaan sopiva lopputulos aikaan.     Jatkuvien kiertoaikojen keskimääräisten tuottojen-kulujen erotuksen kertominen NNA :n avulla ei ota huomioon lähtötilanteita.  Ei sitä onko sopiva taimiaines valmiina, ei korjuusta johtuvia kantohintojen yksikköhintojen eroja, eikä jäävän puuston tuomia kuluja eli puustopääoman korkokuluja.  Yleensä vain viljelyn uudistuskulut, th-kulut ym. muistetaan ottaa mukaan vertailulaskelmiin.   Mm. siksi kannattaa suhtautua varauksella jk-firmojen esityksiin ja ottaa itse selvää miten asia on.

    Perkolle riittää että osaa kertoa kivan polkupyörävertauksen ja linkittää käppyrän kumulatiivisesta tappiosta mutta ei osaa ainakaan toistaiseksi tulkita sitä oikein. (vaikka on koetettu monissamiehin ohjeistaakin miten se pitäisi tehdä). Mutta kyllä se siittä… Ravun pyynti onkin paremmin varmaan Perkon ominta alaa kuin metsän tuottoarvojen laskenta.

    Metsuri motokuski

    Tuo on kyllä totta. Meillä tahtoo usein jäädä osa asioista huomioimatta kun halutaan saavuttaa mieluinen lopputulos. Osaa kuluista suurennellaan. Lasketaan työ vieraan tekemänä vaikka itse teemmekin. Lasketaan omalle työlle vieraan työn arvo vaikka sekin aika pirtin sohvalla maataan. Toisaalta taas ohitetaan kustannuksia joita välttämättä muodostuu.

    Hyvä esimerkki on auton vaihto. Hyviä perusteluja löytyy kun autokiima iskee.  Mitään järkeähän niissä harvoin on.  Itsekin syyllistynyt noihin samoihin asioihin. Oli sitten kyseessä auto, traktori tai vaikka ruohonleikkuri.

    aegolius aegolius

    Nyt on kyllä asiaa motokuskin teksti. Suurin osa hankinnoista tehdään tunteella. Se ei taida muuttua, vaikka vuosikymmenet vaihtuu.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Komppaan edellisiä. Terapeutti Pertti Simula oli Itse asiassa kuultuna -ohjelmassa. Siinä puhuttiin mm. koulukiusaamisesta. Pertin mielestä kiusaamisen kitkeminen aloitetaan niin, että kuunnellaan aluksi osapuolten tuntemukset. Ehkä sama pätee metsänkasvatusmallin valintaankin tai mihin tahansa muuhunkin valinta- tai riitatilanteeseen. Pitää ottaa huomioon se, että asiasta syvemmällä tasolla tietämätön ihminen ottaa kantaa tunteella.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Samoista lähtötiedoista voivat eri ihmiset (tunne- tai järkipohjalta) päätyä ihan eri mielipiteisiin. Demokratiassa me voimme kuitenkin olla sivistyneesti, eikä kenenkään  tarvitse pelätä eriävän mielipiteensä vuoksi.

    Haba Haba

    Yksityinen maanomistus ei ole demokratia.

    Henkilön mielipiteeseen ei tarvita lähdetietoja tai mitään propaganda aineistoja.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Olen pahoillani jos Haba tuntee sananvapautensa tulleen rajoitetuksi. Mistäs se mielipide sitten tulee jos ei ole tietoja – tietämättömyydestä varmaankin…

Esillä 10 vastausta, 1,321 - 1,330 (kaikkiaan 14,550)