Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 14,550 vastausta, 141 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 viikkoa sitten JovainJovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,331 - 1,340 (kaikkiaan 14,550)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Haba Haba

    Jotkut tarvitsevat tukea joka asiassa, näköjään myös oman mielipiteen muodostamiseen.

    aegolius aegolius

    >Henkilön mielipiteeseen ei tarvita lähdetietoja tai mitään propaganda aineistoja.

    Ei tietenkään. Sitä kutsutaan mutuiluksi. Mielipiteitä on, mutta tieto puuttuu. Sellaiselta touhusi vaikuttaakin.

    Edit. Mutta älä välitä. Keskustelupalstoilta löytyy lukuisia vastaavalla tavalla toimivia huutelijoita. Lopputulos ei vaan muistuta edes etäisesti keskustelua.

    Haba Haba

    Mutuilu eri mutuilla on luovuutta siitä seuraa kehitys…

    Toiset siten ovat luovat lapiolla.

    Tänne ei sitten kannata uhrata aikaa kovin moniulotteisten asioiden pohdiskeluun.

    aegolius aegolius

    >Mutuilu eri mutuilla on luovuutta siitä seuraa kehitys…

    Höpö höpö. Siitä seuraa täydellinen kehittymättömyys ja sitä ei ole vaikeaa havaita.

    Jovain Jovain

    Todellakin on myös tunnetta, mutta eikö tuo liene vain hyväksi palstalle, niin kuin tämäkin?

    Peitteisen kiertoon sisältyy usein useita jaksottaisen kiertoja. Aina siellä ovat mukana viljelyn ja hoidon kustannukset. Ne vaan ovat siellä mukana ja voiko niitä kuitata millään alemmilla (oletetuilla) puun tai korjuun hinnoilla tai korkokuluilla. Jos investoi tekee sen reilusti ja välttää käyttämästä aloituksen puustopääomia, sillä väistämättä ne ovat menossa tamppaukseen.

    R.Ranta R.Ranta

    Tietokone toimii toisin, kuin ihmisaivota. Se käy järjestelmällisesti läpi kaikki vaihtoehdot, hulluimmatkin. Jos ihminen aivot olisivat aikojen satossa toimineet niin me poloiset olisimme joutuneet suden suuhun ja hävinneet tältä tellukselta jo aikoja sitten. Nopeat ovat syöneet hitaat.

    Vanhasta totutusta pois oppiminen on vaikeaa, kun ajatus kulkee mielellään vanhaa opittua rataa. Umpihankeen hiihtely on raskasta. Metsäsioissakin on valtavasti vanhaa opittua painolastia, josta kaikki eivät pääse koskaan. Tiedetään kaikki metsätaloudesta, vaikka tunnustetaan, että ei olla ekonomisteja.

     

    Gla Gla

    Toistaiseksi tietokoneet käsittelee vain tietoja, jotka ihminen on sinne syöttänyt (joo, tekoäly kehittyy jatkuvasti jne.). Viimeksi sinne syötettiin lähtöarvoiksi kasvu, jossa istutustaimikko kasvaa ensiharvennusvaiheeseen 60 vuodessa ja että jatkuva kasvatus ei vaadi mitään hoitoa. Taimia vaan tupsahtelee paikkoihin, jossa niitä ei tarvitse raivata ja joista kasvaa tukkeja. Minä joudun raivaamaan liian lähekkäin kasvavia taimia. Muuten ei tule tukkia.

    Voi kun ongelmat rajoittuisivatkin vanhasta pois oppimiseen. Tahallinen johdattelu tutkijoiden ja muiden intressiryhmien tekemänä on paljon vaikeampi asia.

     

    aegolius aegolius

    Jos ihminen ei hanki tietoa, kehittyminen on hidasta kantapään kautta oppimista, jossa suurin osa tekemisestä menee vähintään osittain pieleen. Väitän, että tämänkin ketjun aiheesta saa paremman käsityksen ja varmemman oman mielipiteen, kun tutustuu monenlaisiin teksteihin. Omaa mielipidettä pystyy perustelemaan, kun sen takana on jotain. Hienointa tietysti on se tieto ja osaaminen mikä tulee oman tutkimuksen tai kokemuksen kautta, mutta ei muiden tutkimuksiin perehtyminen paljoa huonompi ole. Tietoa on valtavasti saatavana avoimesti netissä. Helpointa on tietysti laittaa silmät kiinni ja huutaa.

    Gla Gla

    Muiden tutkimuksissa on nykypäivänä se ongelma, että eri tahot pyrkivät ajamaan etujaan tutkimusta apuna käyttäen. Silloin tarvitaan tutkimustuloksia, jotka palvelevat tätä tarkoitusta. Kun Metlan mittausten mukaan kuusikon luontainen alikasvoskuusi kasvaa 1,3-metriseksi 30-50 vuodessa ja toisen tahon mallinnuksen mukaan istutuskuusi on ensiharvennusvaiheessa 60 vuotiaana, on käsissä kiinnostava tilanne. Poliitikon, jolla ei ole riittävää perehtyneisyyttä asiaan, mielipiteen muodostusta ohjaa oma ideologia. Osa käyttää tilannetta surutta hyväkseen vetoamalla sopiviin tutkimuksiin. Osa on markkinoinnin uhreja, jotka uskovat sopiviksi katsottuja tutkimuksia, kun oma tieto tai aika ei riitä tutkimusten kyseenalaistamiseen.

    Metsä on siitä hyvä aihe, että sitä hoitaesssaan ja metsissä kulkiessaan näkee jatkuvasti asioita, miten puusto eri tilanteisiin reagoi. Siksi itsekin voin kuitata mallinnukset, jossa ensiharvennus tulee 60 vuotiaana tai että luontaiset taimet eivät vaatisi hoitoa, hölynpölyksi. Sitä en sano silmien sulkemiseksi ja huutamiseksi.

    mehtäukko

    Hyvin pitkälle noin. Siihen kun lisätään se byrokraattinen väite, ettei menestyvää metsätaloutta voi harjoittaa ilman hiuksia halkovia laskutoimituksia! Monen kymmenen vuoden horisontti, laskelmia ja niiden seuraamista, muuutoksia vaatimuksiin,oletuksia ja arpomista. Kun kuitenkin kyseessä on ”luonnontilaisen kaltaisen” elinkeinon tiedoilla ja taidoilla fyysisesti tehtävistä toimenpiteistä. Se vaatii aktiivista oikeiden toimenpiteisen toteuttamista oikeaan aikaan jossa joustava muutos on joskus pakko hyväksyä.

Esillä 10 vastausta, 1,331 - 1,340 (kaikkiaan 14,550)