Jatkuva kasvatus käytännössä.

Tämä aihe sisältää 14,558 vastausta, 142 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4 tuntia, 54 minuuttia sitten mehtäukko toimesta.

Esillä 10 vastausta, 1,341 - 1,350 (kaikkiaan 14,558)

1 2 3 … 134 135 136 … 1 454 1 455 1 456

Jatkuva kasvatus käytännössä.

Lähetetty: 15.2.2021, 16:53
Merkitty: Jatkuvaa puun myyntiä metsästä

Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

Tekijä
Berza

Teema Metsänhoito

jees h-valta 17.8.2021, 07:10

Glan ja mehtäukon linjoilla. Vaikka itse yritän parhaani mukaan soveltaa kaikkea mahdollista metsän kasvatusvenkoilua josta tutkittuakin aika hintelästi on aivan sata että käytännön metsänkasvatus antaa parhaat eväät huudella ohjeita myös muille. Teoreetikot laskelmineen ovat omalla tavallaan mielenkiintoisia seurattavia mutta niitä pitää arkeistaa metsään ja verrata siihen totuuteen siellä maastossa. Luonto on monimuotoinen ja haastava varsinkin ääriolosuhteiden lisääntyessä ilmaston hitaan muutoksen mukana. Siihen olen koittanut löytää eväitä jo ennen aikojaan ja todennut lehtipuut loistavaksi sekapuuston osaksi. Valitettava totuus vain edelleen on että se myös alentaa metsän tuottoa taloudellisesti jo ennen aikojaan myös. Jos olisin vain tehoa ääreistänyt olisin kuusenkasvattaja edelleen mutta isolla riskillä. Nyt teen huonompaa mutta varmempaa tulosta.

Gla 17.8.2021, 07:10

Hiuksia halkovia laskutoimituksia ei kukaan ole vaatinut. Mutta jos korko vaihtuu 2,5 -> 4%, lopputulos on aivan eri suuruusluokassa. Siksi on hyvä ymmärtää, mitä tuo tarkoittaa. Samalla voi myös tehdä päätöksen esim. uudistamistavasta. Jos se suunnitellulla menetelmällä on tulokseltaan tappiollinen, on asia hyvä ainakin tiedostaa. Lopullinen tulos voi olla jotain muuta, mutta olennaista on se, millä perusteella päätös on tehty.

A.Jalkanen 17.8.2021, 07:18

Jokaisen metsää omistavan kannattaa lukea ainakin Tapion metsänhoitosuositukset. Ei ole pakko soveltaa mutta ainakin tietää. Lisäksi Metsälehteä.

Visakallo 17.8.2021, 07:25

Metsätaloudessa olisi esim. teollisuudessa vanha hyväksi havaittu keino ottaa takaisin käyttöön, eli johtoryhmän ja suunniteluosaston tiukkojen tietokonesulkeisten jälkeen käydään vielä tuotantopuolella varmistamassa, voidaanko tehty suunnitelma toteuttaa myös käytännössä.

Tolopainen 17.8.2021, 07:28

AJ, onko kokoajan pakko markkinoida myhistystä.

MaraKet 17.8.2021, 07:40

Tapion metsänhoitosuositusten kasvutaulukoilla on sytytetty meilläpäin monta saunan kiukaan pesällistä viimeisten kymmenien vuosien aikana. Ei oikein hyvin sovellu siihenkään paperilaatunsa takia.

Metsälehteä taas ei voi täällä päin tilata sen takia, koska se ei huolehdi keskustelualueensa muita kirjoittajia nimittelevien ja nälvivien trollien ja muiden jaarittelijoiden sekä jankuttajien siivoamisesta.

Kaikki tuntemani sadat, jopa tuhannet puuntuottajat tällä suunnalla ovat edellisistä asioista kanssani samaa mieltä.

Jovain 17.8.2021, 07:43

Näin mehtäukko, siihen kun lisätään lähtökohdat puukaupan (korjuun) ja metsänhoitotavan harmonisoinnista, eli metsänomistajan elinkeinon harjoittamisesta ollaan jäljillä. Sitähän itsekin teet omassa metsässä, kylläkin yhtiön sopimusurakoitsijana, sillä tarkoitamme eri asioita. Kun en omista kalustoa joudun ostamaan palvelut.

Mutta perus-setti on kunnossa ja mitä tulee (Gla) kehityskelpoisen taimiston ikään. Avovaiheen kautta uudistettuna taimisto tulee samassa ajassa kuin jaksollisessa metsän kasvatuksessa. Siinä mielessä puhuisin samasta metsästä ja metsänhoidosta, jossa myös talousmetsässä syntyy kehityskelpoisia ja edelleen kasvatettavia taimistoja. Ne ovat niitä 30-50 vuotiaita ja myöhemmin ensiharvennusvaiheeseen tulevia.

A.Jalkanen 17.8.2021, 07:52

Kun tuntee Tapion suositukset tai on muuten opiskellut vähän metsänhoidon teoriaa, tietää mitä voi tehdä, jos ennustettu kehitys ei toteudukaan ja mitkä ovat kunkin vaihtoehdon riskit. Kasvu- ja tuottolaskelmissa ei pystytä vielä kovin hyvin huomioimaan eri metsänomistajien erilaisia tavoitteita, joten ne ovat vain suuntaa antava työkalu. Metsäsuunnitelmakin riittää monelle laskelmaksi.

Tässä ketjussa on jo moneen kertaan todettu ne syyt miksi jatkuva kasvatus voi toimia joissakin tilanteissa ja olla niissä taloudellisesti kannattavampi, mutta monissa tapauksissa taas ei. Lukemalla aiheesta muutakin kuin tätä palstaa saa itselleen eväitä päätöksentekoon. Ei sillä ole merkitystä mitä muut tällä palstalla tietävät, vaan sillä mitä sinä tiedät.

aegolius 17.8.2021, 08:05

>AJ, onko kokoajan pakko markkinoida myhistystä.

Missä viestissä ja rivillä tämä tapahtui? Jossain toisessa ketjussa? Tapion metsänhoidon suositukset eivät liity yhdistykseen, joten ehkä se oli tuo Metsälehti? Pelkään, että kommentti kertoo karua kieltä lähtötasosta ja siitä kuinka oikeassa AJ tuossa oli.

https://tapio.fi/wp-content/uploads/2020/09/Metsanhoidon_suositukset_Tapio_2019.pdf

Edit. Tolopainen ja Jovain voivat aloittaa vaikka sivujen 3 ja 4 johtoryhmä-ja asiantuntijaluetteloon tutustumisesta.

aegolius 17.8.2021, 08:14

>Lukemalla aiheesta muutakin kuin tätä palstaa saa itselleen eväitä päätöksentekoon. Ei sillä ole merkitystä mitä muut tällä palstalla tietävät, vaan sillä mitä sinä tiedät.

Amen.

Vaihtoehto on tietysti jatkaa molottamista vahvalla mustatuntuutyylillä. Se on se helpoin tie. Voi jopa selittää itselleen (ja miksei täällä suureen ääneen muillekin) miksi itse ei tarvitse ainakaan enää mitään tietoa mistään ja miksi tarjolla oleva tieto on propagandaa ja salaliiton rakentelua. Jos joku kysyy jotain, voi vastauksen huutaa vähän kovempaa tai haukkua kysyjän.