› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 13,531 - 13,540 (kaikkiaan 14,824)
1 2 3 … 1 353 1 354 1 355 … 1 481 1 482 1 483

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo Visakallo 14.2.2025, 19:25

    Jahas, alkaa olla Perkolla taas iltalääkkeen aika kevyen iltapalan kanssa. Sen jälkeen sitten yöunille ja hoitaja sammuttaa valot.

    Perko 14.2.2025, 20:22

    Predikatiivinen lauseen vastike   voi liittyä toisen asemaan sijoittumiseen,    mutta se voip  olla  monia  mahdollisuuksia.      Myös predikatiivinen lauseen vastike tarkoittaa yleensä tilannetta, jossa lauseen predikatiivi (kuten adjektiivi tai substantiivi) yhdistetään subjektiin tai objektiin, ja se voi esiintyä esimerkiksi osana lauseen rakennetta, jossa se kuvaa subjektin tai objektin ominaisuuksia.    Visakalloon on vielä  mahdollista  kehittää kielellistä ilmaisua.

    Luki -haittani takia  olen opiskellut kielijä ja silti vielä   huomautellaan vaikka tyhjästä sana välistä.  Toivotan  kunnon porukalle;  Hauskaa ystävänpäivän  iltaa!

    Rane2 14.2.2025, 20:30

    ”Samsungin tapletilla on ennakoiva teksti ja korjaus  jonka voisi jostain poistaa,”

    Miten mies joka on suunnitellut harvesterin tietokoneen ohjelmia ei tiedä miten omasta tietokoneesta saa ennakoivan tekstinkäsittelyn pois?

    Perko 14.2.2025, 20:55

    Mie en oo siihen ohjelmaa tehnyt.  Pitäs joku päivä  käyttöohjeista   lukea ” polku” missä sen  saa muutettua.  Ei tuo ole hävittänyt  miulta  juurikaan  niitä aiempia oppeja.  Nykyisin  on  muita kiinnostavia  juttuja lueskella enkä  visan kärsimyksistä  ole ollut tietoinen.  Pitänee      jättää  entiselleen .

    Jovain Jovain 14.2.2025, 23:20

    Peitteinen metsänhoito vähentää itsessään suojelun tarvetta ja on metsänhoidolle eduksi, jos peitteistä metsänhoitoa voidaan lisätä talousmetsissä.

    Hoitotapojen eroista rohkenen väittää. Ehkä tulkinta jk peitteisestä metsänhoidosta on jäänyt hieman vajaaksi. Uuteen metsälakiin, jaksottaisen luontainen metsänhoito siirrettiin vanhan lain mukaisena. Ja näin kun on toimittu, uuteen metsälakiin buukattiin jatkuvalle kasvatukselle oma ohjelmansa. Pienaukot ja poimintahakkuut. Ilmeisesti riittävää selvitystä ratkaisun soveltuvuudesta metsänhoitoon ei ole tehty? Hiertää tämän hetken metsänhoidossa, ei ole oikein toimivaa mallia?

    Jovain Jovain 17.2.2025, 09:15

    Jatkan tätä metsänhoidon ”maalaamista”. Pienaukot ja poimintahakkuut voisi jättää kokonaan pois. Jo vanhassa sananlaskussa sanotaan, että käskien ei kukkokaan laula. Ei se ole ”laulanut” metsänhoidossakaan, kun taimettumisen ja metsän uusiutumisen ohjaus otettiin omiin käsiin. Uskotiin, että pystymetsään aukkoa tekemällä ja metsää harsimalla, taimettuu ja metsä uusiutuu. Näin valitettavasti ei ole käynyt ja siitä täällä valitetaan.   Tällä hetkellä metsänhoidossa toimitaan luonnon uusiutumismekanismejä vastaan ja parempaan tulokseen päästäisiin, jos toimittaisiin luonnon uusiutumismekanismien puolesta. Eli sen ohjelman puolesta, joka jätettiin lakiuudistuksessa jaksottaisen metsänhoidon ohjaukseen.    On vaan hyväksyttävä luonnonohjaus ja sallittava valmiit taimistot  ja metsän uusiutuminen. Konsensus pitäisi löytyä ja yhdellä metsänhoidon ohjelmalla pitäisi pystyä toimimaan.

    Metsuri motokuski 17.2.2025, 09:42

    Mitä sinä jovain vatvot itsestään selviä asioita. Pohdi näitä mielessäsi jos siltä tuntuu.

    mehtäukko 17.2.2025, 09:54

    Se on tuo Jojo yksi vanuttaja, kun ei pirulainen saa käärmettään pujotetuksi pulloonsa ja korkkia kiinni.

    Perko 17.2.2025, 12:54

    Tässä tehtävässä optimoidaan puuston tiheys ja hakkuurytmi **jatkuvaksi kasvatukseksi**, jossa uutta taimistoa syntyy jatkuvasti (kuten luonnossa) ja suuria puita jätetään joka hakkuulla, jotta niiden nopea kasvu ja ”tuottavuus” parantavat kannattavuutta. Tavoitteena on saavuttaa tasapaino, jossa sekä nuoret että vanhat puut voivat kasvaa tehokkaasti.

     

    1. Jatkuvan kasvatuksen periaatteet
    – **Taimiston uusiutuminen**: Uusia taimia syntyy jatkuvasti, joten puustossa on eri-ikäisiä puuryhmiä.
    – **Suurten puiden säilyttäminen**: Joka hakkuulla jätetään suuria puita, jotka kasvavat nopeasti ja parantavat puuston laatua.
    – **Hakkuurytmi**: Hakkuut suoritetaan säännöllisin väliajoin, mutta ei kaikkia puita korjata kerralla.

    —2. Lähtöarvot ja oletukset
    – **Sädekasvu**: 2 mm/vuosi ja 5 mm/vuosi.
    – **Suurin tyven halkaisija**: 42 cm (säde 21 cm).
    – **Harvuus**: Yli 16 metristen puiden väli 7–9 m.
    – **Hakkuurytmi**: 10–22 vuotta.
    – **Taimiston uusiutuminen**: Uusia taimia syntyy jatkuvasti, ja ne kasvavat eri-ikäisiksi puuryhmiksi.

     

    4. Puuston kehitys jatkuvassa kasvatuksessa

    4.1. Sädekasvu 2 mm/vuosi
    – **Nuoret puut**: 1000–2000 taimia/ha.
    – **Keski-ikäiset puut**: 200–400 puuta/ha (hakkuurytmi 20–22 vuotta).
    – **Vanhat puut**: 50–100 puuta/ha (jätetään hakkuun jälkeen).
    – **Kokonaistiheys**: Noin 1250–2500 puuta/ha (eri-ikäiset ryhmät yhteensä).

    4.2. Sädekasvu 5 mm/vuosi
    – **Nuoret puut**: 1000–2000 taimia/ha.
    – **Keski-ikäiset puut**: 200–400 puuta/ha (hakkuurytmi 10–15 vuotta).
    – **Vanhat puut**: 50–100 puuta/ha (jätetään hakkuun jälkeen).
    – **Kokonaistiheys**: Noin 1250–2500 puuta/ha (eri-ikäiset ryhmät yhteensä).

    5. Harvuus ja puiden välinen etäisyys
    – Yli 16 metristen puiden väli on 7–9 m, mikä vastaa noin **123–204 puuta/ha**.
    – Tämä tiheys soveltuu vanhoille puille, kun taas nuoret ja keski-ikäiset puut voivat olla tiheämmässä järjestelyssä.

    —

    6. Johtopäätös

    Jatkuvassa kasvatuksessa optimaalinen puuston tiheys ja hakkuurytmi riippuvat sädekasvusta:

    6.1. Sädekasvu 2 mm/vuosi
    – **Hakkuurytmi**: 20–22 vuotta.
    – **Puuston tiheys**:
    – Nuoret puut: 1000–2000 taimia/ha.
    – Keski-ikäiset puut: 200–400 puuta/ha.
    – Vanhat puut: 50–100 puuta/ha.
    – **Suurten puiden osuus**: 10–20 % jätetään hakkuun jälkeen.

    6.2. Sädekasvu 5 mm/vuosi
    – **Hakkuurytmi**: 10–15 vuotta.
    – **Puuston tiheys**:
    – Nuoret puut: 1000–2000 taimia/ha.
    – Keski-ikäiset puut: 200–400 puuta/ha.
    – Vanhat puut: 50–100 puuta/ha.
    – **Suurten puiden osuus**: 10–20 % jätetään hakkuun jälkeen.

    Tämä järjestelmä varmistaa, että puusto uusiutuu jatkuvasti, suuret puut saavat kasvaa nopeasti, ja puuston laatu pysyy korkeana.

    konstapylkkerö2 17.2.2025, 12:58

    Teoriassa voi aina onnistua. Käytännössä , kun taimia ei synny tarpeeksi (on nähty), jää teoria teoriaksi. Tuulituhot ja juurikääpä siihen lisäksi, niin teoria ei vaan toimi.

Esillä 10 vastausta, 13,531 - 13,540 (kaikkiaan 14,824)
1 2 3 … 1 353 1 354 1 355 … 1 481 1 482 1 483