› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 1,361 - 1,370 (kaikkiaan 14,560)
1 2 3 … 136 137 138 … 1 454 1 455 1 456

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 17.8.2021, 09:48

    Gla. Metsänkasvatusvaihtoehdot eri olosuhteille on kuvattu metsänhoitosuosituksissa. Niissä on talous implisiittisesti mukana. Esimerkiksi karummille kasvupaikoille suositellaan kylvöä tai luontaista uudistamista.

    Puuki 17.8.2021, 09:57

    Kukin tekee kuten parhaaksi katsoo. Laskelmat on pääasiassa suunnitelmia varten ja esim. sitä varten voi laskelmia tehdä , että ei kuseteta liian helposti ja vedetä ”kölin ali”.  Jos luulee olevansa jo niin pätevä, että ei kaipaa yhtään neuvoa tms. muilta on hyvin tod.näk.  harhateillä.  Jokainen voi oppia joltain toisen kokemuksista tai esim. tutkimuksista aina jotain lisää.  Oma asia on sitten miten  soveltaa tai ei sovella kuulemaansa/lukemaansa käytäntöön.

    Nythän on niin että jotkut henkilöt tähtää mm. omilla laskelmilla esittämään vain jk:n olevan kaikin puolin sopivin (ja ainoa) menetelmä Suomeen ja sitä mainostetaan sitten mediassakin monella taholla.   Sillä on vaikutusta metsänkasvatuskäytäntöihin  tulevaisuudessa.     Korkolaskentaan ja sen muunnoksiin perehtyminen ei vaadi mitään ekonomin tutkintoa ; pelkällä normimatematiikan osaamisella  asiat selviää.

    aegolius aegolius 17.8.2021, 10:03

    >Nythän on niin että jotkut henkilöt tähtää mm. omilla laskelmilla esittämään vain jk:n olevan kaikin puolin sopivin (ja ainoa) menetelmä Suomeen ja sitä mainostetaan sitten mediassakin monella taholla.

    Juuri näin. Lisäksi median useiten ääneen päästämä henkilö on alalla toimivan konsulttiyrityksen perustajajäsen ja yritys ottaa 6 % palkkion hakkuun tuotosta. Luulisi jo puusilmäisimmänkin tajuavan, että pussissa ei ole pelkästään puhtaita jauhoja ja mediassa esittämänsä mielipiteet eivät perustu pelkästään totuuteen, vaan ovat markkinointia.

    R.Ranta R.Ranta 17.8.2021, 10:05

    Minulle sana Tapio  herättää vastenmielisiä muistikuvia takavuosilta – käsittämättömistä perusteluista. Luottamuksen tahtoo voida menettää vain kerran. Noh, en toki tiedä, mitä tuo implisiittisyys käytännössä tänä päivänä mahtaa pitää sisällään – EVVK.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.8.2021, 10:20

    Korkolaskua voi opetella mutta miten otetaan huomioon riskit sijoitusvertailuissa. Yleensä ei mitenkään.

    mehtäukko 17.8.2021, 10:29

    ” …Vai mihin perustuu päätös uudistusmenetelmästä tai kasvatusketjusta…”

    Onko se todella nyt noin vaikeaa? Luetteko tutkimustuloksia entisiä ja uusia? Eikö kokemus sano mitään?  Kirjoituspöydän takana vieraantuu arkitodellisuusta.

    Gla Gla 17.8.2021, 11:00

    Kokemus sanoo, miten metsän saa kasvamaan. Kokemus ei sano sitä, mikä on kivikkoisen uudistusalan kannattavuus 2,5% ja 4% koroilla laskettuna eri menetelmissä.

    Mikä on oletuksesi uudistusalasi tuloksesta ja millä korolla siihen pääset?

     

    Gla Gla 17.8.2021, 11:03

    ”Metsänkasvatusvaihtoehdot eri olosuhteille on kuvattu metsänhoitosuosituksissa. Niissä on talous implisiittisesti mukana.”

    Puustoarvioissakin on laskettu metsäpalstalle hinta. Sitä vaan ei kerrota, millä korolla hinta on saatu. Kun korko muuttuu, palstan arvokin muuttuu. En siis tyydy siihen, että jonkun mielestä metsäpalsta maksaa 50 000 €, kun laskentaperusteet ei ole tiedossa. Yhtä oikea summa on 100 000 €. Minua ainakin huimaisi, ellen tietäisi mistä tuo ero johtuu.

    mehtäukko 17.8.2021, 11:36

    En nyt jouda vatuloimaan gla:n laskuvaatimuksille. Toiselle kuviolle tulin juuri.

    Kun on metsätalousleikkiin lähtenyt, nyt ei ole aika enää l a s k e a mikä on ” kivikkoisen uudistusalan kannattavuus”! Se uudistetaan järkevimmällä menetelmällä kun maho vaihto-ehto ei ole olemassa. Pää-asia on se, että uusi metsä syntyy.

    Kun päätehakkuun saanto oli yhteensä vajaa 370 mottia/ ha, valmiit ku-taimet ovat yli puolella alasta, loppu sävellys ei ole vaikeaa.

    Timppa 17.8.2021, 17:44

    Taktiikka vaihtuu ja kääntömätästyksen sijaan kuusipotit korvautuvat männyn kylvöllä. Laikutus ruokamultia säästellen…

    Entäs heinettyminen?  Tuollaisella pohjalla voikin käydä niin, että heinä voittaa.  Meillä istutettaisiin ensi vuonna lisäksi 1000 kuusen tainta/ha.  Tuollaisessa kivikossa hyviä paikkoja ovat esim kantojen vierustat.  Sekametsä kasvaa paremmin ja varmemmin.

    On meillä tehty puhdas kuusen istutuskin heinettyvään kivikkoon.  Kyllä siitäkin metsä tulee.

    Eihän sitä laaskea kannata.  Uudistaa varmimmalla tavalla.

Esillä 10 vastausta, 1,361 - 1,370 (kaikkiaan 14,560)
1 2 3 … 136 137 138 … 1 454 1 455 1 456