› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 13,691 - 13,700 (kaikkiaan 14,763)
1 2 3 … 1 369 1 370 1 371 … 1 475 1 476 1 477

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • konstapylkkerö2 28.2.2025, 09:11

    Suurimmassa osassa vertailtavista kohteista on valittavana joko päätehakkuu tai harsinta.  Silloin tuloero on keskimäärin n. 4500 €/ha. Erotusta jää n. 3800 €/ha uudistuskulujen jälkeen. Se summa kasvaa esim. 30 vuodessa n. 21800 €:ksi.  Siihen mennessä olisi vaihtoehtoisista jk-harsinnoista saatava liki 400 m3/ha hakkuukertymä jotta tulos olisi 55 €:n runkokeskihinnalla samoissa. Ei ole mahdollista koska keskikasvu ei yllä tuohon kertymään.

    mehtäukko 28.2.2025, 09:45

    Toteamus Lukelta: jk:n puuntuotos on pitkällä aikavälillä 15-30% pienempi kuin jaksollisessa.

    Eikös tämä todenna aivan saman…?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.2.2025, 11:19

    Hyvä video Lapinjärveltä, videon jakajalle ja tekijöille maastoon iso kiitos! Hakkuita tehdään siis osapuilleen tilavuudessa 200 m3/ha ja korjataan suuruusluokkaa 100 m3/ha. Sellainen huomio kuusista, että on kohtalaisen hyvin neulasmassaa, keskimäärin siis pitemmät latvukset kuin tasaikäiskuusikoissa. Tuulituhoista Sauli kertoo että ne voidaan hyvin pitkälle välttää, mikäli metsikköä ei päästetä hakkuukertojen välillä liian tiheäksi. Juurikääpäkin voidaan välttää, jos ei hakata kesällä.

    Puustopääoman määrä riippuu alueesta ja kasvupaikasta. Jos muistelee että VMI:n mukaan etelässä keskipuusto on nyt yli 150 m3/ha,  jatkuvaan kasvatukseen sopivilla tuoreilla kasvupaikoilla puuta olisi enemmän kuin karummilla männyn kasvupaikoilla. Siksi veikkaan että jatkuvan kasvatuksen puustopääomat ovat pääosin alemmat kuin jaksollisen. Tämä ei ole välttämättä huono asia, vaan sijoitettu pääoma on tehokkaassa käytössä jos vain puut kasvavat.

    Tuossa Lapinjärvellä on onnistuttu kohtalaisen hyvin, mutta voidaanko tulos yleistää? Ehkä riittää että menetelmä on väliaikaisesti toimiva, vaikka jossain vaiheessa voidaan päätyä epäjatkuvuuskohtaan ja avohakkuuseen. Etenkin kun kuusen uudistumista edistävät valopuut eli mänty ja lehtipuut alueelta hiljalleen poistuvat.

    Perko 28.2.2025, 13:18

    Pylkerön  jaksollisen  loppuunmyynnistä uupuu  tilinteon hetki!   Se  on sen  järjestelmän  nollakohta.  Näin siististi ilmaistuna jälleen kerran.   Laskelmissa pitää olla selkeä ja tarkka mitkä  tulot sijoittuu  johonkin projektiin ja aikakauteen.   Jaksolliseen voi myös sijoitta omaa tai  maksullista palvelua  noin  2000 € /ha   ja laskea sillä  sitä 6% miinuskorkoa korolle!!  Jaksollisen  metsän käyttö on yleistä johon on neuvontaa  ja ohjeita.  Paljaaksi hakkuu on sallittu  harrastus  jonka tuotosta neuvonta tai valvonta  ei ota vastuuta.

    Oikean    eri-ikäisen metsän    rahavirtaa olen jo numeroilla esittänyt riittävästi  ja sen voitte helposti parsia 6 % korolla.  Koroton  verotettu  tuotto on vastaavassa kuin  Lapinjärven  koeala noin 38o €   – 580 € / ha  vuodessa.   Hyvällä ”säällä”  jk  tuottavuus  on havaittu Etelä -Karjalassa  yltävän puhtaana jopa 700 €  tuottoon.   A J mainitsema , ”on kohtalaisen hyvin neulasmassaa”  yltää naaman tasalle.   On muitakin  jippoja  joilla tuottoa voi nosta jos  sijoitus  korko sen sallii.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.2.2025, 13:38

    Tuotto on kyllä positiivista eikä negatiivista myös jaksollisessa. Negatiivinen tuotto – jos sitä termiä haluaa käyttää – olisi se osuus tai erotus, jonka jaksollinen metsä häviää alkutaipaleella verrattuna jatkuvaan. Mutta jos on sijoittanut avohakkuun tulonsa edes  jotenkin siedettävästi, menetystä ei käytännössä ole eikä tule. Jospa Perko mietit asiaa hetken tältäkin kannalta.

    Perko 28.2.2025, 14:05

    Kyllä on kokemusta ja nähty  erilasia kulmia.    Myyntisopimuksen kun vein pankinjohtajalle  niin  sai rahaa.  On selkeä tietämys  rahasta  ja sen  puutteestakin.  Voitte jakaa  omat  tulonne kuin haluatte  miekin teen  vain omistani selvää.  Haistan erilaisten huijareiden  yritykset  parista sanasta.  Selitys kahteen kertaan hyötyä menneistä tuloista puhetta en  usko.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.2.2025, 14:11

    Ei tulo ole uskon asia, kyllä se näkyy ihan numeroina ja kuutioina.

    Muistuttavatko Perkon metsät tuota Lapinjärven koealaa vai onko paljon eroa?

    Perko 28.2.2025, 14:38

    On   monenlaista  ja  samannäköistäkin  on.   Täällähän on monesti vedottu  Lapinjärven  metsään  erityiseen  huonona  esimerkkinä.   Mitäs  kädelliset lajitoverit  ovat  videosta  nähdyn tuloksesta mieltä?

    konstapylkkerö2 28.2.2025, 16:44

    Sinä se huijari olet Perko. Päättymättömien kiertoaikojen tuottojen laskenta johtaa harhaan , kun pitäisi laskea käytännön tilanteen tuloksia ja vertailla niitä.

    PenttiAKHakkinen 28.2.2025, 16:49

    Minäkin katsoin tuota Lapinjärven metsävideota. Vaikutti koko juttu huijaukselta tai sitten oli huonot kuvakohteet valittu.

    Joskus viisi vuotta sitten yritin laskea jatkuvan kasvatuksen systeemiä. Laskennassa aina loppuivat puut kesken. Alikasvos ei siis pystynyt syöttämään kasvatuskelpoista puustoa tarvittavia määriä.

    Voisin nyt tarttua uudella innolla asiaan kun täällä näkyy olevan käytännön tietoa asiasta: Teoreettisesti asiaa voisi yrittää ratkaista normaalimetsän tyyppisellä laskennalla. Tarvitaan seuraavat oletukset ja tiedot.

    Oletus  6 kiertoa x 15 vuotta. Anneli ilmoitti, että ovat päässeet jatkuvassa kasvatuksessa 90% tukkiosuuteen. Tämä tarkoittaisi n 900 litran puita. Lapinjärvellä näyttivät poistaneen 90 m3/ha. Tulisi 1 puu/aari.

    Tarvitaan tieto, mikä on puiden koko jäävässä metsässä ikäryhmissä 1-15, 16-30, 31-45, 46-60, 61-75, 75-90. Teoreettisesti yhden aarin alalta pitäisi siis löytyä vähintään 1 puu kustakin ikäryhmästä. Käytännössä lienee ideaali vaikea löytää, mutta hehtaarin alalta kyllä. 600 runkoa hehtaarilta.

    Maapohjan kasvupotentiaali pitäisi olla n 6 m3/ha.

    Jos oikein tarkkoja ollaan niin nuo tiedot pitäisi löytyä suoraan jk kasvattajilta. Aonakin jos ovat kiinnostuneita kannattavuudesta.

Esillä 10 vastausta, 13,691 - 13,700 (kaikkiaan 14,763)
1 2 3 … 1 369 1 370 1 371 … 1 475 1 476 1 477