Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 13,711 - 13,720 (kaikkiaan 14,765)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Perko

    ”hakkuut 90% n tukkipuuosuudella ”   on  väärä peruste vertailla   tuottavuutta eikä kerro  just mitään  jos tavoite on saada rahaa  metsästä.

    Visakallo Visakallo

    Selitätkö  Perko tällaiselle yksinkertaiselle, mikä tuossa 90% tukkiosuudessa mahtaa olla pielessä, kun tukin mottihinta kuitenkin on 90 euroa ja kuidun vain 35 euroa?

    Perko

    Yrityksen oma  johto voi ratkaista tuon, jos ei kykene niin pitää vaihtaa.

    Visakallo Visakallo

    Asia meni Perkolla yrityssalaisuuden puolelle! – Tätä kyllä jo osasin odottaakin, mutta kysyin kuitenkin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei 90 % tukkiosuutta voi lukita, kun se ei välttämättä toteudu jokaisessa hakkuussa. Kannattaa käyttää herkkyysanalyysiä eli ottaa jokin realistinen haarukka jossa tukkiprosentti voi vaihdella pitkällä aikavälillä. Puulajien välillä on myös vaihtelua, ainakin koivulla tuo taitaa toteutua harvoin.

    mehtäukko

    Kun jaksollisen kasvuisia harvennuksia on tullut kierreltyä vuosikymmenet, joissa etupäässä alaharvennetaan huonointa ainesta pois parhaiden jäädessä, edes näissä hakkuutiheys ei ole alle kymmenessä vuodessa. Kuinka se olisi nuutuneessa jk:ssa? Jos on, saanto ei kerkeä olla mitään.

    Se siitä herkkyysanalyysistä.

    Perko

    Jos on pelannut  Shakkipeliä ja ymmärtänyt joskus  jonkun siirron vaihdon kertaa pitemmälle niin  jk   puiden keräyksessä  on siitä eduksi kun ymmärtää miltä puusto tullee näyttämään vielä seuraavankin hakkuun jälkeen.   No,  miten  osaa  tehdä parhaan tuottavuuden  päätökset onkin  monimukaisempi  ratkaista  pitkälle  tulevaan, oletuksen  mukaan vain parhaalla tavalla.

    Kurki Kurki

    Hakkine:Joka 15 vuosi poistettava puusto 90 m3/ha vastaisi vuosikasvua 6 m3/ha. Jotta ne muutkin puut kasvaisivat niin vuosikasvun pitäisi olla paljon isompi. Oletusarvoilla sain vuosikasvuksi 11,5 m3/ha.

    Tuo on paras todiste sille, että JK:n tukkisaanto asettuu pitkässä juoksussa jonnekkin 3…4 m3/v ja kokonaiskasvu 5..6 m3/v ja lopputuloksena kuusettuu. Tuo Lapinjärven koealan metsä kolmannen harvennuskerran jälkeen ei kyllä näytä siltä, että kasvaisi 12m3/v. Paremminkin voisi jo miettiä uudistamista.

    Näyttää samalta kuin Paljakan suojelualueen kuusikko katsottuna näkötornista.

    PenttiAKHakkinen

    Kurjelle sanoisin, että minä en pystynyt teoreettisesti ratkaisemaan tuota jk n kasvatumallia. Se 90% tukkiosuus sotkee koko teoreettisen tarkastelun.

    Pitäisi saada tietoon näitä runkolukuja ja tilavuuksia niin voisi jotain parempaa yrittää.

    Jk n kaavattajien kuvissa on usein tuo epäsuhta, että näytetään jaksollisen kasvatuksen muutosta jatkuvaan kasvatukseen, mutta tuleva pienkasvusto puuttuu. Minulla on nyt yksi parin hehtaarin alue, missä on 50 vuotisen tasaikäisen kuusikon alla tasainen 10-15 cm kuusentaimikko. 10 vuoden päästä lienee päätehakkuu ja pitää katsoa sovelletaanko iänikuista jatkuvaa kasvatusta eli avohakkuu ja antaa alikasvoksen kasvaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Älä Pentti juutu 90 prosentin tukkiosuuteen. Sehän vaihtelee käytännössä metsiköstä toiseen kuten jaksollisessakin kasvatuksessa ja aika harva pääsee tuohon.

Esillä 10 vastausta, 13,711 - 13,720 (kaikkiaan 14,765)