› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 14,777 vastausta, 142 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten mehtäukko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 13,721 - 13,730 (kaikkiaan 14,777)
1 2 3 … 1 372 1 373 1 374 … 1 476 1 477 1 478

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain Jovain 3.3.2025, 09:34

    Myös jaksottaisessa metsänhoidossa tavoitellaan optimipuustopääomia, niin se on jk metsänhoidossakin. Jos mennään optimiarvojen alapuolelle, vaikea sieltä on saada vertailevia tuloksia. 100 mottia antaa puolta vähemmän kuin 200 mottia ja 200 mottia on vielä optimin sisäpuolella. Pitäisi pitäytyä metsän kasvatuksessa  optimiarvoissa ja niin väittäisin, hoitotavasta riippumatta. Hoitotavoissa on eroa, mutta se tuskin puustopääomiin perustuvaa hoitovastetta miksikään muuttaa. Mitä tulee metsien taimettumiseen ja uusiutumiseen, sitä tapahtuu myös jaksottaisessa metsänhoidossa, että se siitä… ja valopuille omaa ohjelmointia.

    mehtäukko 3.3.2025, 10:29

    Kun jaksollisen suht tasapituiset ja kasvutilaa antavat laatuharvennukset tehdään metsikön parhaille kasvupaikkaan sopiville puille (= perustana sekataimikot ), on mahdollista saavuttaa ja ylläpitää ”optimipuustopääomat”. Jk :ssa se ei voi sitten millään toteutuakaan.

    Penan …”tasaikäisen kuusikon alla tasainen 10-15 cm kuusentaimikko..”- tapaus ei käytännössä ole ollenkaan vesiselvä. Jos taimikkoa joutuu korjuussa tolkuttomasti varomaan/maksamaan siitä, ja lopputuloksena on auringossa ränsistyvä aukkoinen hattaristo, on kunnon rotutaimilla uudistus selkeä tie.

    PenttiAKHakkinen 3.3.2025, 11:29

    mehtäukolle sanoisin tuosta minun ”jatkuvasta” kasvatuksesta, että tuolle parin hehtaarin 50 vuotiaalle kuusikolle metsäkeskus ehdottelee päätehakkuuta. Joku saattaisi tehdäkin, kun taimikko jäisi talvihakkuussa täysin lumen alle. Siellä on joku 250 m3/ha ja latvan vuosikasvu 30-50 cm. Ei ole aika päätehakkuulle. Kymmenen vuoden jälkeen pitää katsoa miten toimia. Kallista on tuhota tiheäkasvuista alikasvosta.

    mehtäukko 3.3.2025, 11:55

    Niin tuohan ei jk:takaan, kun aliskasvos pyritään hyödyntämään.

    Aliskasvuston varjelu ei vaan täydelleen onnistu ”tavan” kuusikoissa, sillä urat, työstö, oksamassa ja lopulta aurinko kärventää valoon päässeet hattarat. On sitä vaan pelailtu.

    Jovain Jovain 3.3.2025, 13:53

    Aukeaksi vaan kaikki kasvavat metsät ja taimistot. Se on halpaa ja helppoa ja rahaa tulee tilille, mutta monikaan ei ajattele sitä, mitä tuottaisi, jos kasvatusta jatkettaisiin. Mieluummin ”hattaroilla” kuitataan tuottavat metsät. Se on valitettavaa, että Metsäkeskus on vielä samoilla linjoilla, ei uskoisi. Suosittelevat kasvatettavia metsiä uudistettavaksi. Omassa metsänhoidossa olen saanut parhaita tuloksia näistä ”rauhoitetuista avohakattavista” metsistä. Puhdistushakkauksilla ja ilman tarpeetonta metsään investointia ja ilman vuosikymmenien jatkuvaa tuoton odottelua.

    Perko 3.3.2025, 14:07

    Herää kyse  millä koulutuksella  yhtiöt hakevat korjuuhenkilöt?  Onko ollut minkäänlaista testiä,  arvaukseni on harmittavan oikea, ei mitään.  Nuo  selitykset  sen kertoo.   Keskustelin  jokinaika sitten  hakkuukone opettajan  kanssa niin hänen havainnot oli myös, että suurin joukko eivät täytä  minimi osaamista  ja ilman mitään kontrollia lasketaan metsään.  Lenkoja  koneenkäyttäjiä  ei poisteta.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli 3.3.2025, 14:11

    Suuressa mittakaavassa kaikki hakkuut ovat jk-kasvatusta. Pienessä mittakaavassa yhdenkin puun poistaminen on avohakkuuta!

    mehtäukko 3.3.2025, 14:19

    Jojo höpisehän tyhjää ”tuoton odottelua”. Jos tukkipuustoa on päätehakkuussa täysmääräisesti, on turhaa haaveilua luulla sen korjuun onnistuvan edellä kerrotusti alispuusto säästyen. Jk-hatelikon voi, kun on vajaatuotoisuutta. Viittaus Mk:n linjaan on sekin ontuva. He selittävät keilauksen ja puuston iän perusteella, mutta metsässähän on todettava vielä tilanne.

    ”..Puhdistushakkauksilla” ei ole mitään roolia puunkasvatuksessa, kun aiemmat jutut tehdään järkeväsi.

    ”..ja ilman tarpeetonta metsään investointia..” ei tarvitse hautoa, kun perusasiat ovat hallinnassa.

     

    mehtäukko 3.3.2025, 14:23

    ”.. Keskustelin  jokinaika sitten  hakkuukone opettajan  kanssa niin hänen havainnot oli myös, että suurin joukko eivät täytä  minimi osaamista  ja ilman mitään kontrollia lasketaan metsään…”

    Eikö opettajalla ole peiliin katsomisen paikka? Millä perusteella hän palkkansa kuittaa?

    Perko 3.3.2025, 14:53

    Kuittaa jo eläkettä !  Palstan  asiantuntijoilla  varsin  sama peruste jk asioihin.

Esillä 10 vastausta, 13,721 - 13,730 (kaikkiaan 14,777)
1 2 3 … 1 372 1 373 1 374 … 1 476 1 477 1 478