Jatkuva kasvatus käytännössä.

Se kiinnostaisi miten jk-porukat selittävät väitteen, että puu kasvaisi muka paremmin jatkuvassa kasvatuksessa. Kun siltä puuttuu jalostushyöty, maanmuokkaushyöty (ravinteet, lämpö) ja jos se on alikasvostaimi, niin siltä voi puuttua valoakin. Meille on opetettu että kasvu tulee kasvutekijöistä, joita viherhiukkaset hyödyntävät. Puut saavat varmaan jotain yliaistillista energiaa, muuten tämä yhtälö ei ratkea.

Sekametsässä, jossa kokonaisrunkoluku on 250–350 kpl/ha, valonläpäisy ja taimien selviytymismahdollisuudet riippuvat merkittävästi puuston koostumuksesta ja tiheydestä. Valonläpäisy voidaan arvioida käyttäen puuston lehvästön pinta-ala-indeksiä (LAI) ja puulajikohtaisia valon vaimentumiskertoimia. Havupuilla, kuten kuusella ja männyllä, valon vaimentumiskerroin on yleensä 0,5–0,7, kun taas lehtipuilla, kuten koivulla ja tammella, se on 0,3–0,5. Sekametsässä LAI on tyypillisesti 4–6, mikä tarkoittaa, että valonläpäisy on noin 5–20 %. Tämä riippuu siitä, miten puulajit jakautuvat alueella.

Kuusi ja mänty pärjäävät hyvin alhaisemmassa valon määrässä, ja niiden taimet voivat selvitä jo 5–10 % valonläpäisyllä. Koivu vaatii enemmän valoa, ja sen taimet tarvitsevat vähintään 20–30 % valonläpäisyä pärjätäkseen. Tammi on vielä valonhimoisempi, ja sen taimet tarvitsevat 30–50 % valonläpäisyä optimaaliseen kasvuun. Nykyisellä puuston tiheydellä valonläpäisy on todennäköisesti riittävä kuusen ja männyn taimille, mutta koivun ja varsinkin tammen taimet saattavat kärsiä valon puutteesta.

Tutkimusten mukaan taimien selviytyminen on mahdollista, kun valonläpäisy on vähintään 5–10 % havupuille ja 20–30 % lehtipuille. Jos valonläpäisy on alle 5 %, taimet eivät yleensä selviä ilman harvennusta. Nykyisellä puuston tiheydellä valonläpäisy on todennäköisesti 10–20 %, mikä tarkoittaa, että kuusen ja männyn taimet selviävät hyvin, koivun taimet kohtalaisesti, ja tammen taimet saattavat tarvita lisävaloa  ja harvennusta.

Jatkuvan kasvatuksen kannalta on tärkeää varmistaa, että valonläpäisy pysyy riittävänä uudistumisen tukemiseksi. Harvennuksilla voidaan lisätä valon määrää taimikoilla, erityisesti tammen hyväksi. Valonläpäisyä ja taimien kasvua tulisi seurata säännöllisesti, jotta voidaan tehdä tarvittavia hoitotoimenpiteitä. Tämä taka sekä puuston terveyden että sahapuun tuotannon optimoinnin.

Valonläpäisyn voi todeta olevan riittävä, kun haltijat erottaa alikasvoskuusten välistä. (E. Lähde)

Perko: ”Valonläpäisyä ja taimien kasvua tulisi seurata säännöllisesti, jotta voidaan tehdä tarvittavia hoitotoimenpiteitä.” 

Kaikki nämä vuodet jk:ta on markkinoitu sillä, ettei siinä tarvitse tehdä hoitotöitä. Raivaussahakin joutaa myydä tamppaajille! Onko nyt opit menneetkin uusiksi?

Jojo kun on vatvonut ”puustopäämien” erinomaisuudesta, joutuu taas kerran noloon valoon.