Jatkuva kasvatus käytännössä.

Kiitosta vaan asiallisille kysyjille jk -sekametsistä ja muillekin,   aiheutti näköjään joillekin jopa pahanmielen.  Selvittelin  sitä latvusmassan   ja valon vaikutusta niin sieltä tuli  tuli eteeni  valoläpäisyt.  Se on toinen juttu.

Simulaattorissani  pyöritin  nuo tiedot niin tässä siitä tulokset 3 -5 mm lustoilla jossa on ne metsän järeät puut ja runkojahan on 3-4 kertainen luku (taimet  siihen  päälle) kaikkiaan.  Säännöllinen voi olla 3 vuotta  tai 6 vuotta välein.

Sahapuun osuus on laskettu kullekin puulajille erikseen, ja se vaihtelee puulajin kasvutavan ja puunlaadun mukaan. Esimerkiksi männyn sahapuun osuus on korkea (80–90 %), koska se kasvaa suoraksi ja tasapaksuksi, mikä tekee siitä erinomaisen sahapuuta. Kuusella sahapuun osuus on 70–80 %, ja koivulla 60–70 %. Tammet ovat erityisen arvokasta sahapuuta, ja niiden sahapuun osuus on jopa 90–95 %. Tämä johtuu tammen kovasta ja kestävästä puuaineesta, joka on erittäin arvostettua esimerkiksi huonekaluteollisuudessa.

Suurten puiden tilavuus pidetään välillä 90–250 m³/ha, jotta metsä pysyy tuottavana ja terveenä. Tammet ovat yleensä lyhyempiä (15–25 m) verrattuna muihin puulajeihin, kuten koivuun, kuuseen ja mäntyyn, jotka voivat kasvaa 18–30 metriä korkeiksi. Tämä tasapaino varmistaa, että sahapuun tuotanto pysyy korkeana ja metsän rakenne säilyy monimuotoisena.

Taulukko on suunniteltu siten, että kokonaisrunkoluku on 250–350 kpl/ha, mikä tarjoaa riittävästi tilaa taimille ja tukee jatkuvaa kasvatusta sekä metsän luonnollista uudistumista. Myynti tapahtuu 12 vuoden välein, ja myyntikuutiot on laskettu kullekin puulajille. Tammet lisäävät metsän arvoa ja tuottavat erittäin arvokasta sahapuuta, mikä tekee niistä tärkeän osan metsän taloudellista kannattavuutta.

Keskimääräinen vuosituotto hehtaarille voidaan laskea annetuilla hinnoilla. Oletetaan seuraavat hinnat sahapuulle:
– Mänty: 60 €/m³
– Kuusi: 70 €/m³
– Koivu: 50 €/m³
– Tammi: 150 €/m³

Keskimääräinen vuosituotto saadaan jakamalla 12 vuoden myyntikuutiot 12:lla ja kertomalla puulajikohtaisilla hinnoilla. Esimerkiksi:
– Mänty: 72–108 m³/ha / 12 = 6–9 m³/ha/vuosi × 60 € = 360–540 €/ha/vuosi
– Kuusi: 60–84 m³/ha / 12 = 5–7 m³/ha/vuosi × 70 € = 350–490 €/ha/vuosi
– Koivu: 48–72 m³/ha / 12 = 4–6 m³/ha/vuosi × 50 € = 200–300 €/ha/vuosi
– Tammi: 12–24 m³/ha / 12 = 1–2 m³/ha/vuosi × 150 € = 150–300 €/ha/vuosi

Keskimääräinen vuosituotto hehtaarille olisi näin ollen noin **1060–1630 €/ha/vuosi**, riippuen puulajikoostumuksesta ja myyntihinnan vaihtelusta. Tämä osoittaa, että sekametsä, jossa on tasapainoinen puulajikoostumus ja jatkuva kasvatus, voi tuottaa merkittävän taloudellisen tuoton.  Semmonen se on!

Tammia????

Noita puita on kasvanut  tuhansia vuosia Puumalan tasalla  ja kasvaa  edelleen yli  Suomen niemen joskin tammet lisääntyy tänne ihan itsekseen. Närhi avittaa  tekemällä  terhoista varastoja .  Lämpö summa on  on  Suomen parhaimpia.  Simulaattori  valitsi  optimoinnista  tammen  laskelmiin.   Pitäis  kokeilla  tervalepällä, haapa , pihlaja ja vaahtera lisäyksillä.   Miulta puuttuu niistä hintatiedot , ovat menneet polttokasaan ja se ei kuulemma kannata.  Laskelmat näyttää, että oksiston  kunnolla  ja  valonläpäisyllä  on ratkaiseva merkitys 50  kasvukauden aikana.  Lehdet kerää energian ja  jossain vai  1/3  osan   ja toisessa puustossa 4/5 osaa  niin ero syntyy kasvuun x 50 !

Perkolle toki tuommoinen simulointi sallittakoon.

Pitää uskoa simulaattoria eikä omia, naapurin ja tutkijoiden kokemuksia. Tarkemmin kun katson niin tammiahan siellä ikkunasta näkyykin.