Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 13,761 - 13,770 (kaikkiaan 14,855)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Perko

    Kiitosta vaan asiallisille kysyjille jk -sekametsistä ja muillekin,   aiheutti näköjään joillekin jopa pahanmielen.  Selvittelin  sitä latvusmassan   ja valon vaikutusta niin sieltä tuli  tuli eteeni  valoläpäisyt.  Se on toinen juttu.

    Simulaattorissani  pyöritin  nuo tiedot niin tässä siitä tulokset 3 -5 mm lustoilla jossa on ne metsän järeät puut ja runkojahan on 3-4 kertainen luku (taimet  siihen  päälle) kaikkiaan.  Säännöllinen voi olla 3 vuotta  tai 6 vuotta välein.

    Sahapuun osuus on laskettu kullekin puulajille erikseen, ja se vaihtelee puulajin kasvutavan ja puunlaadun mukaan. Esimerkiksi männyn sahapuun osuus on korkea (80–90 %), koska se kasvaa suoraksi ja tasapaksuksi, mikä tekee siitä erinomaisen sahapuuta. Kuusella sahapuun osuus on 70–80 %, ja koivulla 60–70 %. Tammet ovat erityisen arvokasta sahapuuta, ja niiden sahapuun osuus on jopa 90–95 %. Tämä johtuu tammen kovasta ja kestävästä puuaineesta, joka on erittäin arvostettua esimerkiksi huonekaluteollisuudessa.

    Suurten puiden tilavuus pidetään välillä 90–250 m³/ha, jotta metsä pysyy tuottavana ja terveenä. Tammet ovat yleensä lyhyempiä (15–25 m) verrattuna muihin puulajeihin, kuten koivuun, kuuseen ja mäntyyn, jotka voivat kasvaa 18–30 metriä korkeiksi. Tämä tasapaino varmistaa, että sahapuun tuotanto pysyy korkeana ja metsän rakenne säilyy monimuotoisena.

    Taulukko on suunniteltu siten, että kokonaisrunkoluku on 250–350 kpl/ha, mikä tarjoaa riittävästi tilaa taimille ja tukee jatkuvaa kasvatusta sekä metsän luonnollista uudistumista. Myynti tapahtuu 12 vuoden välein, ja myyntikuutiot on laskettu kullekin puulajille. Tammet lisäävät metsän arvoa ja tuottavat erittäin arvokasta sahapuuta, mikä tekee niistä tärkeän osan metsän taloudellista kannattavuutta.

    Keskimääräinen vuosituotto hehtaarille voidaan laskea annetuilla hinnoilla. Oletetaan seuraavat hinnat sahapuulle:
    – Mänty: 60 €/m³
    – Kuusi: 70 €/m³
    – Koivu: 50 €/m³
    – Tammi: 150 €/m³

    Keskimääräinen vuosituotto saadaan jakamalla 12 vuoden myyntikuutiot 12:lla ja kertomalla puulajikohtaisilla hinnoilla. Esimerkiksi:
    – Mänty: 72–108 m³/ha / 12 = 6–9 m³/ha/vuosi × 60 € = 360–540 €/ha/vuosi
    – Kuusi: 60–84 m³/ha / 12 = 5–7 m³/ha/vuosi × 70 € = 350–490 €/ha/vuosi
    – Koivu: 48–72 m³/ha / 12 = 4–6 m³/ha/vuosi × 50 € = 200–300 €/ha/vuosi
    – Tammi: 12–24 m³/ha / 12 = 1–2 m³/ha/vuosi × 150 € = 150–300 €/ha/vuosi

    Keskimääräinen vuosituotto hehtaarille olisi näin ollen noin **1060–1630 €/ha/vuosi**, riippuen puulajikoostumuksesta ja myyntihinnan vaihtelusta. Tämä osoittaa, että sekametsä, jossa on tasapainoinen puulajikoostumus ja jatkuva kasvatus, voi tuottaa merkittävän taloudellisen tuoton.  Semmonen se on!

     

    Visakallo Visakallo

    Missä päin Eurooppaa Perko ajattelit tuon mallinnuksen toimivan käytännössä?

    Nuakka

    Tammia????

    mehtäukko

    Missä tutkimuksissa ja tuloksissa on nyt tammi löytynyt puuntuotannon yhdeksi avaimeksi ja vieläpä jk-puuna?

    Perko

    Noita puita on kasvanut  tuhansia vuosia Puumalan tasalla  ja kasvaa  edelleen yli  Suomen niemen joskin tammet lisääntyy tänne ihan itsekseen. Närhi avittaa  tekemällä  terhoista varastoja .  Lämpö summa on  on  Suomen parhaimpia.  Simulaattori  valitsi  optimoinnista  tammen  laskelmiin.   Pitäis  kokeilla  tervalepällä, haapa , pihlaja ja vaahtera lisäyksillä.   Miulta puuttuu niistä hintatiedot , ovat menneet polttokasaan ja se ei kuulemma kannata.  Laskelmat näyttää, että oksiston  kunnolla  ja  valonläpäisyllä  on ratkaiseva merkitys 50  kasvukauden aikana.  Lehdet kerää energian ja  jossain vai  1/3  osan   ja toisessa puustossa 4/5 osaa  niin ero syntyy kasvuun x 50 !

    mehtäukko

    ”..Tammi: 12–24 m³/ha / 12 = 1–2 m³/ha/vuosi × 150 € = 150–300 €/ha/vuosi..”  Uskottavaa on simulointi ?

    Visakallo Visakallo

    Perkolle toki tuommoinen simulointi sallittakoon.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Millainen keskimäärin olisi Perkon ihannemetsän puustopääoma? Laskin puulajien alarajat yhteen ja sain noin 200 ja ylärajat yhteen laskien noin 300 m3/ha. Olisiko Perkon ihannemetsässä siis noin paljon puuta koko ajan? Täyttyykö valoisuusehto taimien syntymiselle?

    Löytyi opinnäyte:

    Titta Majasalmi. 2011. METSIKÖN RAKENTEEN VAIKUTUS SÄTEILYN SAMMUMISKERTOIMEEN. Metsänarvioimistieteen pro gradu -tutkielma.

    Siinä kerrotaan että lehtialaindeksiä mitataan maastossa LAI 2000 -laitteella, jossa on kalansilmälinssi.

    Nykyään varmaan useimmiten kaukokartoituksella eli laserkeilaamalla, jolla periaatteessa voidaan saada hyvinkin tarkka arvio jos puulajit tunnistetaan oikein. Säännöllisesti laserkeilattu metsävaratieto osaisi (kenties tekoälyn tulkitsemana) antaa harvennusajankohdista ja metsätuhoista omistajalle arvokasta täsmätietoa.

    Maastossa riittävän hyvä arvio harvennuksen kiireellisyydestä saatanee tutkimalla puiden elävän latvuksen pituutta ja sitä yltääkö oksat naapuripuihin. Voidaan tarkentaa kairaamalla, eli onko luston paksuus havupuulla jo kaventunut – silloin on jo kiire harventamaan.

    Nuakka

    Pitää uskoa simulaattoria eikä omia, naapurin ja tutkijoiden kokemuksia. Tarkemmin kun katson niin tammiahan siellä ikkunasta näkyykin.

    Perko

    Ei  ole  synti  jos ei osaa   jotain juttua, mutta  kun sillä pröystäilee kuin edelliset ukot  niin on W- australialaisen  ministerin ilmaisulla ”cock” , hän käytti sitä usa trp.ista.

Esillä 10 vastausta, 13,761 - 13,770 (kaikkiaan 14,855)