Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 13,771 - 13,780 (kaikkiaan 14,855)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • mehtäukko

    ”…tammet lisääntyy tänne ihan itsekseen. Närhi avittaa  tekemällä  terhoista varastoja ..”

    Jk-markkinointi synnyttää uusia epätoivoisia aivopieruja, joilla ei käytännön toiminnassa ole kuin simuloinnin merkitys. Missä se markkina lymyää, kuka ostaa, jalostaa saati lupaa yksittäisille pökkelöille kantohintaa ?

    konstapylkkerö2

    Satusetä Perko kertoo simulaattorituloksia jotka ei toimi käytännössä mutta siitä viis.

    Taimettumisen aikaansaamiseksi pitää PPA laskea jk:ssa 9-11 m2/ha mikä tarkoittaa n. 100 m3/ha puustotilavuutta. Siinä meni se uskottavuus 200-300 motin/ha tilavuuksista ja tuosta simuloinnista.

    Perko

    Hyvät kyssärit AJ !!  en  noita pääomija  ole äskelleen selvitellyt, tuossa kohtaa  ohjelmani  jättää ne pois mutta siihen voi asettaa parametrit korolle ja ym  lähes rajattomasti.  Seuraavaksi  on tarkoitus  kamerankuvasta  siirtää data  jota  tutkitaan ja laskennalla ennustetaan.   Nuo tuotto luvut  asettuu hyvin tavanomaisiksi  kun  muuttaa  jaksollisen  datan käyttöön, että visa älä  kanna huolta !   AI osaa  tehdä muutamassa minuutissa  niistä tiedoista jos ovat  tuoreet,  niin hyödyllisiä  vaihtoehtoja mikäli  paikalla on kasvavia  puita,  paljaaksihakkuulta  selviytyy metsäasiantuntijakin hetkessä ja tulos 100% varma !

    Voisin kertoa  käytännön tuottoakohentavia  juttuja  joita  kaikki sahanviilaajat voisi käyttää  mutta kun  vastaanotto on ”ovaalihenkinen”  niin jääköön.

    Perko

    Edit

    Metsuri motokuski

    Täällä keski-suomessa näyttää taulukkojen mukaan pohjapinta-ala jk – hakkuun jälkeen 6.4 – 11 kuutiota. Riippuen maapohjan ravinteikkuudesta. Harvahko se on mutta muuten ei kai tuota valonläpäisyä saavutetaan.

    konstapylkkerö2

    Pohjapinta-ala jk:ssa on E-Suomessa 9-11 m2 /ha ja pohjoisempana 8-10 m2/ha taimettumisen aikaan saamiseksi.

    Visakallo Visakallo

    Eipä tarvitse kovin hyvä laskupää olla tajutakseen, että jk:ssa metsän uudistuminen tulee todella kalliiksi, vaikka kaikki onnistuisi nappiin, eikä hoitokulujakaan olisi. Maapohja kun on koko ajan rajusti vajaatuottoinen. Asiaa voi selittää täällä vaikka seuraavat 10 vuotta, mutta miksikään se ei siitä muutu. Maapohjan täysimääräistä hyödyntämistä ja metsän uudistumista ei voi yhdistää missään oloissa eikä millään puulajeilla.

    KuneKoski

    Kun tuottavuusvertailuja tehdään, kannattaa muistaa, että rahallista tuottoa tuo vain myyty puu ja sama puu on mahdollista myydä vain kerran. Kaadetun puun tilalle täytyy kasvattaa uusi puu, jotta sen voi myydä. Olemassa olevat puuthan voi hakata harventaen, harsien, poimien tai avohakkuulla. Olennaisempi kysymys on, milloin tuon hakatun puun tilalle kasvava puu on myytävissä. Kasvatustapojen kannattavuuksia vertaillessa kannattaa vertailla neljää asiaa. Ensimmäiseksi, mikä on kiertoaika, eli kauanko kestää sirkkataimesta kasvattaa myytävä puu. Toiseksi, kuinka paljon noita puita mahtuu kerrallaan kasvattamaan pinta-alayksikköä kohti. Kolmanneksi, mikä on myytäessä puusta saatava hinta ja kuinka haluttava se on ostajalle. Toisin sanoen, pystyykö myyntiä kilpailuttamaan. Neljäntenä, mitkä ovat tuon puun kasvattamisesta syntyvät kustannukset. Edellä mainittuja asioita pohtimalla ja vertailemalla voi sitten valita itselleen ja omaan metsään sopivan kasvatustavan, jos ainoa kriteeri on tuottavuus. Jos tavoitteet painottuvat muihin arvoihin, saattaa se johtaa erilaiseen lopputulokseen.

    mehtäukko

    Se sirkkataimia olisi oltava jk-metsässäkin, ja se ei ole itsestään selvyys. On tutkittuja lukujakin esitetty pahimmillaan vuosikymmeninä , mutta sekään ei ratkaise ”paremmuutta”, sillä niitä on oltava täystiheästi. Ne eivät ole jalostettua ainesta. Jatkuvasti harvennettava hinta ei ole tietenkään paras, ja lisäksi ovat kelirajoitteet. Kuinka jk:lla voi vastata vain kovaan mäntytukkikysyntään tai vain kuitukysyntään? Ei mitenkään.

    Puistometsien pitäjiä ei ole valta-osa mo:ista.

    Perko

    Semmoista   KK  pohtii, mikäs se jk:ssa haittaa,  oletko käyttäjä?   Vain myyty vuosituotto  tuottaa rahaa niin silloin  on hyväksi että joka vuosi on tuottava.  Milläs  sen teet paljaaksi hakkuulta?   Siinä  pittää kyykkiä ja tampata  eikä plussalle  muutu 30 vuoteen.   Optimi  tuoton  perustaksi  ei välttämättä  pidä lukkiutua  ppa  lukemiin.  Kun on monen kokoisia ja korkuisia puita  niin  taulukon luvuissa  on mahdollisuus erehtyä.   En  ottanut  laskelmaan propsin myyntiä,  sitäkin  tulee jonkin verran ja saattaa   parantaa rahatulosta  yli  10 %.

Esillä 10 vastausta, 13,771 - 13,780 (kaikkiaan 14,855)