Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 13,801 - 13,810 (kaikkiaan 14,872)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Perko

    Oliko niissä  visan tuloissa jotain poikkeavaa  150 € / ha. He jotka  odottaa onnistumista tekee  aukon  ja on tosipitkäkestoinen ”lotto” kestää ratkaisunhetkeen siirretään  rahaa pelitilille, rahatta  60 vuotta ja pyllistelyä tamppausta  raivausta, voihan se onnistua  joskus tulevaisuudessa?Sen ehkä sitten joku  näkee.

    Visakallo Visakallo

    Niin Perko, olen niihin ostometsiini niitä aukkoja tehnyt jo 41 vuotta melko tasaiseen tahtiin, ja puuta on nyt hehtaarilla pystyssä keskimäärin enemmän kuin silloin aloittaessa, eli 150-160 motin välillä, eli kyllä minä sitä työn tulosta olen tässä nähnyt joka päivä. Miten sinulla Perko on metsiesi suhteen mennyt viime vuosikymmeninä?

    PenttiAKHakkinen

    Täällä aletaan keskustella näköjään jostain relaskoopista. Täytyy myöntää, että olen joskus sellaisen nähnyt. Saattanut jopa pitää sellaista kädessäni. Mutta en ole koskaan sellaista käyttänyt.

    Relaskooppiasioista minulla on menneiltä vuosilta kuvaava esimerkki. Oli harsintahakattu kuusikko, koivut oli poistettu, ikää oli luokkaa 80 vuotta noin puolet rungoista, puolet n 40 vuotta, runkoluku 500-600. Minä halusin sen aukkohakattavaksi. Mhy edustaja tutkaili metsää relaskoopilla ja sanoi, että ei tehdä aukkoa. Myönsi kuitenkin, että, kun paljaalla silmällä katsoo niin yhdessä suunnassa näyttäisi, että ei aukkoa, toisessa suunnassa ilman muuta aukkohakkuu. Aukko tehtiin. Pääpointti on kuitenkin, että relaskooppimittaus olisi antanut tulokseksi, että osa noista ikälopuista kuusista olisi pitänyt jättää kasvamaan ja lahoamaan.

    Visakallo Visakallo

    Miksiköhän Perko kiersi metsänhoitoa koskevan kysymykseni?

    PenttiAKHakkinen

    Jovain näyttää vetoavan prof Pukkalan asiantuntemukseen jk hakkuissa. Sanoisin, että Pukkala ei ymmärrä täydelliseeti jaksollisen metsänkasvun perusteita. Vaikea sitä on silloin tehdä vertailuja jaksollinen vai jk.

    Pukkalalla on esim tällainen blogikirjoitus kuin Suomen metsissä on vähän puuta. Laajasti on tutkinut. Yksi lopputulema, mitä hän sai ei kuitenkaan pätenyt minun metsiini. Minä tein siitä kommentin. Hänen mielestään hänen laajat (exel) tutkimukset ovat vertaansa vailla ja päteviä. Jos jollain on hakkuudataa, joka ei ole sopusoinnussa niin hänen mielestään hänen väittämänsä on silti yleispätevä. Todellisuudessa hänen väitteensä oli erikoistapaus kuten minunkin.

    Visakallo Visakallo

    Jaa, älä sitten Perko valita mitään, kun et kerran itse edes halua keskustella jk:sta täällä.

    Perko

    Jk  on osoittautunut jaksollista helpommaksi  ja parempi  tuottoiseksi  josta saa myyntiä  kasvun keskeytymättä. On kaupankäyntiin  käsitteitä joita tulee korjata ne liittyy myös jaksollisen pystykauppaan.   Jaksollisen tuotosta on visan ja kumppaneiden ” von Mynchausen  kertomukset”,  nostaa itsensä suosta hiuksistaan jotta loppuunmyynti tuottaa seuraavat vuosikymmenet mutta metsäpohja on silti  tuottamaton.

    Visakallo Visakallo

    Taitaa Perko olla näissä maapojissa paikkakuntakohtaisia eroja, kun minä en ole kaikkina näinä vuosikymmeninä vielä oikein saanut maapohjia tuottamattomaan tilaan. Kun kaivinkonetta, joka on nostanut kannot, ajetaan lavetille, niin minä jo availen samaan aikaan taimilaatikoita alueen laidassa, tai viskelen männynsiementä kaivinkoneen jäljessä kaivutuoreeseen maahan.

    Kuusiuskova

    Yhdyn visan näkemykseen. Jopa taimikko tuottaa nopeammin ku jk. Tänään istutettu koivikko antaa tuloa jo 13vuotiaana ja kuusi viimeistään 20v. En kyllä ymmärrä miten jotkut väittää et jkois kannattavampi. Meillä omt metsät kasvaa keskimäärin 12-15 mottia vuodessa siitä ku taimi isketään maahan.

    PenttiAKHakkinen

    Kuusiuskova iski kovat luvut pöytään. Minä en esimerkiksi pääse lähellekään noita vuosikasvuja.

    Kertoo nyt Kuusiuskova meille ”huonojen” metsien kasvattajille, että mikä on tuolloin kiertoaika ja päätehakkuussa hakattava puumäärä.

Esillä 10 vastausta, 13,801 - 13,810 (kaikkiaan 14,872)