› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 1,381 - 1,390 (kaikkiaan 14,566)
1 2 3 … 138 139 140 … 1 455 1 456 1 457

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • oksapuu 17.8.2021, 20:41

    Voihan niitä korkoja laskeskella, ennen kuin sen metsätilan ostaa…

    Tilakaupan jälkeen se metsä kyllä kertoo mitä toimenpiteitä tarvitaan. Edellyttäen tietysti että se metsä on tarkoitus pitää pidempään kuin yhden hakkuun verran…

    Käyttötilin korko on se pyöreä 0, siitä on hyvä aloittaa…

    Gla Gla 17.8.2021, 20:57

    Mehtäukko: ”Kumman tahon luulette onnistuvan metsätalouden ratkaissuissan varmemmin: sen joka perustaa ratkaisut laskelmia muokaten ja muuttaen maalia haluamiensa lukemien saavuttamiseksi?

    Sen, joka julkaistun tiedon,kokemusten ja tarkoitustenmukaisten menetelmien avulla hoitaa metsiään kestävän käytön perustein?”

    En ymmärrä, miksi luot tuollaisen asetelman. Missä on vaihtoehto, jossa julkaistua tietoa, kokemuksia ja tarkoituksenmukaisten menetelmien joukosta valitsee sen, joka osoittautuu laskelmissa parhaaksi?

    Laskelmiin tarvitaan kokemusta ja tietoa, jotta saa lähtäarvot kohdilleen. Minun kokemus kertoo esimerkiksi sen, että kuusikossa en ala alikasvosta kasvattaa eli harrastaa jatkuvaa kasvatusta. Taimien synty ja kasvu jää aivan liian hitaaksi. En siitä huolimatta, että Itä-Suomen, Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen mallinnuksissa noille saadaan huikeita kasvuja.

    Perko 17.8.2021, 21:04

    Metsään sijoituksen heikkous on siinä, että puun kasvu ja tulo kasvaa melko lineaarisesti mutta pitkäaikainen sijoitus  eksponentiaalisesti lisää kiihtyen menoja.  Vanhat hidaskasvuiset metsät ovat heikoimmat joista kerran sadassa vuodessa saa tuloja.  Pitämällä puusto jatkuvasti parhaalla arvokasvulla ja myymällä heti kun tuotto hiipuu niin tappion voi välttää. Se on sama onko oma tai rahaston metsä ja millä nimellä kutsuu systeemiä.

    Nopeus parantaa tuloa ja  reilu hinnan korotus verokorjauksella vaikuttaa parhaiten.

    aegolius aegolius 17.8.2021, 21:17

    >puun kasvu ja tulo kasvaa melko lineaarisesti mutta pitkäaikainen sijoitus  eksponentiaalisesti lisää kiihtyen menoja

    Ehkä jonkinlainen ajatusvirhe?Metsäsijoittamisessa käytetään eksponentiaalista mallia aivan samoin kuin esimerkiksi osinko- tai osakesijoittamisessa.

    Samaa mieltä olen siitä, että kiertoajan nopeus ratkaisee kokonaisuudessa paljon.

    mehtäukko 18.8.2021, 05:19

    Kysymysasetelman loin siksi, kun RR toistvasti on esittänyt korko ym laskelmitta toimimisen mahdottomuuden ” menestyä”.

    Ja mehtäukko sanoo sen olevan pötyä.

    Visakallo Visakallo 18.8.2021, 06:54

    Hyväkään korkolaskutaito ei metsätaloudessa auta silloin, jos ammattitaidossa ja aikataulutuksessa on puutteita.

    jees h-valta 18.8.2021, 06:54

    Kuten myös minä. Vallan hyvin pärjää ilman korkolaskelmiakin nykyään. Pankitkin pärjää.

    mehtäukko 18.8.2021, 07:09

    Tohtori-professori- ekonomit ovat laskeneet laskemasta päästyään koekentiltä saatuihin tuloksiin perustuvat skenaariot ja tulokset. Ja teitpä kuinka viilaten ja kiillottaen laskelmien mukaan,luonto päättää oikaista tai jätättää…Hienot ennakoivat laskelmat menevät päin p…..ä, ja alkaa pöytälaatikoiden kiskominen laskukoneen löytymiseksi.  🙂

    Puuki 18.8.2021, 08:14

    Tutkimustuloksia yms. kannattaa verrata ja  yhdistellä eikä uskoa heti ensimmäistä hyvältä kuulostavaa tulosta.    Gla;n mainitsama tapa on hyvä, eli ei käytäntännön kokemukset  ja tutkimukset ole toistensa vaihtoehtoja vaan täydentävät toisiaan kuten pitäisi aina ollakin.

    Tutkimuksia tehdään  myös toimeksiantajan  antaman päämäärän motivoimina tai jostain muusta syystä käytetään semmosia lähtöarvoja jotta saadaan erikoinen lopputulos.  Metsänkasvatuksessa pitkä aika antaa mahdollisuuksia vaikka minkälaisiin tuloksiin , jos lähdekritiikki puuttuu.   Muistaakseni Tahvonenkin kertoi jossain NNA-laskelmien mahdollisista puutteista  ja metsänkasvatuksessa ne on ilmeisiä, jos ei oteta huomioon muuta kuin ne  laskelmat.  Jotkut ottivat  NNA-laskelmat keppihevosekseen oman firman buustaamiseksi.

    Riskilisän voi laskea mukaan laskentakorko%.iin.   Metsänkasvatuksessa sen on ollut n. 0,5 % mutta voihan se riski vaihdella käytännössä paljonkin.  Itse ainakin laittaisin jk:n metsän harsinnan  riskiksi suuremman %;n tuulille alttiissa paikassa kuin viljelyvaihtoehdolla, jos puhutaan jonkin tietyn kohteen vertailusta.   Laskentakorko voi muodostua myös vaihtoehtoisen sijoituksen korosta , lainan korko%,sta  tai esim. lainan ja tuotto-odotuksen korkojen yhdistelmästä.

    Sitten pitää ottaa huomioon alkukustannusten lisäksi myös lähtötilanne ; kuten on n. 10 kertaa todettu useammassa komentoinnissa, niin  jokainen tilanne on erilainen.    <jos esim. uudistuskulut ym. saa hyvin kuitattua heti leimikon paremmalla kantorahatulolla , niin  miksi laskea niiden korkoja erikseen vuosikymmenten taakse ?   Muutama rautalankamallinkin olen laittanut palstalle ko tilanteesta mutta kaikki ei ole samaa mieltä ja se on tietysti sallittua suht. vapaassa maassa.  Oppositiossa olemisesta  ei pidätetä kuten diktatuurimaissa ainakaan toistaiseksi.

    Pankit laskee korkotuottoja hyvinkin tarkkaan. En ymmärrä mistä on joku saanut päähänsä että enää niitä ei laskettaisi.  O-korkotaso ei tarkoita sitä että joka paikassa on 0-korko voimassa.

    Jovain Jovain 18.8.2021, 08:22

    Puukauppatavalla ja verotuksella on myös vaikutusta. Kannattaa nähdä vaivaa sen puolesta, että ohjaa puukaupan elinkeinon harjoittajan eli metsänomistajan oman kirjanpidon kautta. Jos ei ole omaa kalustoa, ostopalvelunakin tulee oman kirjanpidon kautta. Ostopalvelut laskulle ja tällä ei ole vaikutusta logistiikan tai puuhuollon yleisen sujumisen kannalta.

    Puuki: Ei ole olemassa leimikon parempia kantorahatuloja. Ne ovat olettamuksia ja on mielestäni uskaliasta näillä ohjata käytäntöä?

Esillä 10 vastausta, 1,381 - 1,390 (kaikkiaan 14,566)
1 2 3 … 138 139 140 … 1 455 1 456 1 457